Raikas urbaani kulttuuri muodostuu monista pienistä asioista, joihin voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. On syytä unohtaa pilkun viilaaminen ja edistää kaikin mahdollisin tavoin urbaania elämää, oli sitten kyse konserteista, festivaaleista tai lumilautailusta Senaatintorilla. Kaupunki tarvitsee elämää ja toimintaa, tämä tuo mukanaan myös taloudellista hyötyä. Baarista voi joskus kuulua ääntä, mutta ääni kuuluu kaupunkielämään.
Menestyvä kaupunki luo ja vaatii suvaitsevaisuutta, joka ei tee eroa eriväristen ihmisten tai heterojen tai homojen välillä. Viimeaikaisten keskustelun perusteella Suomessa yhä hämmästyttävän monen poliitikon ajatusmaailma kumpuaa vuosikymmenten takaisesta maaseutuyhteisöstä.
Suomi ei pärjää eikä kehity ilman dynaamista pääkaupunkisedun metropolia. Tarvitsemme lisää kiihkeästi sykkivää kaupunkikulttuuria, emme paluuta Impivaaraan. Eduskuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä on, onko tulevaisuuden Suomi urbaani ja kansainvälisesti verkottunut palveluyhteiskunta vai menneisyyden tympeimpiin aluepoliittisiin lypsyihin nojaava henkinen agraarivaltio.
Kuten elämässä yleensä, tässäkin positiivinen asenne on ylivoimaisesti tärkeintä, myös virallisen Suomen taholta. Yhtä hyvin Eurooppa- kuin kaupunkipolitiikassa uunin pankolta on helppo ladella sutkauksia ja hykerrellä niille itsekseen. Niin ei vain 2010-luvulla enää pärjää.
Merkittävä poliittinen teko kaupunkikulttuurin edistämiseksi olisi saada aikaan yksi, yhtenäinen pääkaupunkiseudun metropolikaupunki, johon yhdistettäisiin Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Olen itse kaupunginvaltuutettuna nähnyt, millaisia käsittämättömiä korttitaloja kuntien välisessä toiminnassa on vuosien ja vuosikymmenten aikana muodostunut. On päivänselvää, että jo nyt yhtenäisen kaupunkialueen muodostava pääkaupunkiseutu toimisi tehokkaammin ja tuottaisi parempia palveluita kansalaisilleen, jos hallinto yhdistettäisiin.
Ei pidä myöskään unohtaa alueen vaikutusta koko kansalle. Pääkaupunkiseudulla tuotetaan noin kolmasosa koko Suomen bruttokansantuotteesta vain noin viidesosan väestöpohjalla. Ei Helsinki kilpaile Kajaanin kanssa, se kilpailee Hampurin tai Kööpenhaminan kanssa. Mitä pikemmin tämä tosiasia ymmärretään, sitä paremmin Suomi voi.
5 kommenttia
Anonyymi
30.3.2011 11:45
Ihan pakko on nyt sanoa, että tästä kirjoituksesta kuultaa vielä elämänkokemattomuus.
Vastaa kommenttiinJos on tärkeää, että kaupungissa on tapahtumia, on myös tärkeää, että kaikelle on paikkansa ja on erilaisia paikkoja ja niissä erilaisia tapahtumia. Se on oman historian ja olemassaolon kunnioitusta.
Tuo baarin melu -juttu kertoo myös ajatuksesta, että toisilta voi ottaa, että toiset saisivat mesota. Onneksi päätökset terasseista on tehty ja tehdään fiksummin: auki voi olla, jos ei haittaa muiden kodin rauhaa.
Sulla on ihan kivoja ajatuksia, mutta kasva nyt vähän tuossa innokkuudessasi.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2011 11:53
"Mitä pikemmin tämä tosiasia ymmärretään, sitä paremmin Suomi voi."
Niin kauan kuin Suomen Keskusta tai sen apupuolue Perussuomalaiset pysyvät vallassa, niin sitä ei tulla ymmärtämään.
Heille ei ole alkuunkaan tärkeää kuinka Suomi voi, vaan ainoastaan rahansiirto Helsingistä maaseudulle. Siinä ei voi antaa periksi ollenkaan, vaikka varmistaisi tulevaisuudessa suuremman tulonsiirron. Eletään mieluummin kehitysmaassa, kunhan maaseudulla pyyhkii paremmin kuin Helsingillä.
Tätä Keskustan asennetta ja kateutta kaupunkilaisia kohtaan en ole ikinä pystynyt ymmärtämään. Sama asenneongelma vaivaa Perussuomalaisia. Kyllä molempien puolueiden pitäisi pystyä näkemään koko maan etu, ei ainoastaan heidän äänestysalueensa etu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2011 12:10
Vedä nyt hiukan henkeä mehuissasi... Suomi on noin viiden miljoonan asukkaan maa, jonka väestöstä 80% elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, eikä takuulla liikahda kotiseudultaan kiloa isompina kappaleina, joten se siitä. Kainuun kulkijalle kirjoituksesi on yhtä lähellä realismia kuin lähin varmistettu ufo-havainto.
Kannatan kyllä lämpimästi sitä, että keinotekoiset rajat pääkaupunkiseudun kuntien välillä puretaan, koska oikein toteutettuna sillä voitaisiin saada hävitettyä hallinnon päällekkäisyyttä ja lakkauttaa sekä tarpeettomat virat että luottamuselimet. Kiihkeästi sykkivää metropolia sillä ei kuitenkaan lähiöihin ryhmittyneestä rannikkotaajamasta tehdä, ellei kiihkeäksi sykkeeksi lasketa kerjäläisiä tai monikulttuuristen jengien kahinointia rautatieaseman tienoilla.
Et liene pohtinut asiaa ihan loppuun asti tuon BKT:n osalta. Mukaan kun lasketaan myös julkisen talouden vaikutus, joka lähinnä vain rasittaa kauppatasetta. On toki totta, että valtaosa kotimaisen teollisuuden isoista toimijoista pitää pääkonttoriaan pääkaupunkiseudulla, mutta varsinainen tuotanto tapahtuu maakunnissa. Esimerkiksi Nokian pääkonttori istuu Espoossa, mutta iso osa tuotekehityksestä tapahtuu Oulussa ja Tampereella, tuotanto Salossa..Nämä tekijät pitää myös huomioida, jos eri alueita aletaan arvioida tuottavuuden kannalta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2011 20:18
"Tarvitsemme lisää kiihkeästi sykkivää kaupunkikulttuuria, emme paluuta Impivaaraan. Eduskuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä on, onko tulevaisuuden Suomi urbaani ja kansainvälisesti verkottunut palveluyhteiskunta vai menneisyyden tympeimpiin aluepoliittisiin lypsyihin nojaava henkinen agraarivaltio."
http://willerydman.fi/blogi/111/impivaaralaisuutta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2011 20:19
Hyvä kirjoitus Lasse Männistöllä.
Tässä näkee aika hyvin puolueiden eron: Vihreät ja Kokoomus ajavat Suomea kansainvälisesti verkottuneeksi palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi, mutta Keskusta ja Perussuomalaiset Valko-Venäjän tai entisen Albanian kaltaiseksi köyhtyväksi ja sulkeutuneeksi agraarivaltioksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin