Virtuaalinen keskisormi pystyssä!

Perusopetuslain mukainen eka- ja tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 2004. Käytännössä kyse on siis koulupäivän jatkoksi järjestettävästä toiminnasta, jonka tarkoituksena on "tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon".

Pikkuihmisten ei tarvitse mennä yksin keskellä päivää tyhjään kotiin, vaan he pääsevät vastuullisten aikuisten valvontaan leikkimään, liikkumaan, hääräämään ja viettämään iltapäivää. Tällainen toiminta on erinomaisen tärkeää niin lasten kuin vanhempienkin kannalta. Ihan mahtavaa duunia - I Respect!!

Kunnat "vastaavat" toiminnan järjestämisestä. Käytännössä siis joko kunta itse järjestää toimintaa tai se ostetaan kansalaisjärjestöiltä. Jälkimmäinen tapa on edullisempi ja ainakin Helsingissä ensisijainen iltapäivätoiminnan järjestämisen muoto. Mitään bisnestä homma ei totisesti ole, sillä siitä lasta kohden kaupungin maksama korvaus ei ainakaan Helsingissä kata edes todellisia kuluja. Lasten välipalat, ammattitaitoisten ihmisten palkat ja muut kulut johtavat vuodesta toiseen miinusmerkkiseen tulokseen. Käytännössä Helsinki siis "ulkoistaa" niin työn kuin rahoituksen järjestöille. Kyseessähän ovat "vain lapset", ei siihen porukkaan kannata investoida.

Niin, ja nuo työntekijöiden palkat. En ilkeä sanoa millaista palkkaa kansalaisjärjestöissä iltapäivätoiminnasta vastaaville nuorisotyön ammattilaisille maksetaan, mutta suuntaa-antavasti voin paljastaa, että se on alle puolet suomalaisten palkansaajien keskiansioista. Kyseessä on todellinen kutsumustyö, koska palkka on olematon ja vastuu lapsista suuri. Nostan hattua ja arvostan erittäin suuresti tätä työtä tekeviä ihmisiä! Se on kuitenkin tässä jutussa sivuseikka, mutta tärkeä detalji kuitenkin.

Iltapäivätoimintaan osallistumiseen liittyy jokaista lasta koskeva perheiden omavastuu. Mikäli ei ole rahaa maksaa, voi hakea maksukompensaatiota opetusvirastolta. Summa vaihtelee kunnittain ja perheen tulojen mukaan. Helsingissä hinta on periaatteessa 80-100 euroa kuukaudessa, mutta vähätuloisilla selvästi pienempi. Joka tapauksessa todella halpaa huvia, sillä pakettiin kuuluu täysi ylläpito lapselle ja aikuinen voi painaa duunia tai kitata kaljaa rauhassa aina klo 17 saakka. Mutta mitä jos vanhemmat jättävät maksut hoitamatta?

Minäpä kerron. Kaupunki laskee kaikkien vanhempien maksavan aina omavastuuosan. No näin ei tietenkään ikinä tapahdu, ei ikinä. Toimintaa pyörittäville kansalaisjärjestöille syntyy suuria luottotappiota, sillä ei lapsia voi, saa, pidä, pysty, ole eettistä heittää pois iltapäivätoiminnan piiristä: hei nyt te kaksi räkänokkaa siellä, painukaas vittuun täältä, kun vanhempanne eivät ole hoitaneet maksuja! Nou, ei ja nej!

Lapset pidetään tietenkin mukana ja pyydetään vanhempia hienovaraisesti hoitamaan maksut. Näin ei useinkaan tapahdu ja joskus viimeisenä keinona rahoja peritään ihan normaaleja väyliä. Se on kuitenkin pitkä prosessi ja tuottaa harvoin tulosta. Palkkoja ei voi maksaa esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua, kun osa rahoista on saatu kaavittua takaisin. Moni järjestö onkin joutunut luopumaan taloudellisista syistä koko toiminnasta, sillä jatkuvat tappiot synnyttävät syöksykierteen. Näin vastuullinen toimija toisensa perään on joutunut heittämään hanskat tiskiin. Miten sitten vielä kituuttelevien järjestöjen kohdalla homma toimii?

Kaupunki ostaa jo lähtökohtaisesti alihintaan palvelun eikä korvaa maksamatta jääneiden omavastuuosien aiheuttamia luottotappiota. Käytännössä iltapäivätoiminta tuottaa aina järjestäjille pahasti persnettoa. Yleishyödyllisten yhdistysten ei ole mahdollista tai edes tarkoitus tehdä voittoa, joten jokainen jeni pistetään lasten ja nuorten elämänlaatua tukevaan toimintaan. Ja Helsingin kaupunki, niin, se pitää huolen siitä, että toimintaa toteutetaan sellaisilla resursseilla, joilla se on käytännössä mahdotonta. Mutta silti vastuulliset kansalaisjärjestöt jaksavat painaa. Tässä kohden minua alkaa oksettaa, sillä yleishyödylliset yhdistykset pistetään kustantamaan kunnille määrätyt tehtävät - niin suoraan kuin välillisesti. Vihaksi pistää, pahasti, systeemi on tässä umpivino, -kiero ja -paska!

Etova esimerkki

Istun vapaaehtoisena kansalaistoimijana luottamustoimessa, Kalliolan nuorten johtokunnassa - ja siitä ei todellakaan makseta penniäkään, sanon sen jo ennen kuin joku naljailee kokouspalkkiolla tai muilla tuloilla hommasta. Kalliolan nuoret on Helsingin suurimpia iltapäivätoiminnan järjestäjiä - tunnetusti myös erittäin vastuullinen ja ammattitaitoinen kansalaisjärjestö. Minun hermosolukkoni näiden luottotappioiden kohdalla kärvähti pahasti jo pari vuotta takaperin, kun pohdimme johtokunnassa pitääkö säästösyistä juustopalojen määrää lasten välipalalla vähentää kahdesta yhteen - emme vähentäneet. Palkat lakisääteisessä minimissä, palkkatuettuja työntekijöitä, liikuntasetelit poistettu koko henkilöstöltä, ei varaa ottaa sairastapauksiin sijaisia, nuorisotyöntekijät tekivät itse välipalat lapsille ja näin saatiin hommaa pyöritettyä. Kaikki tämä siksi, että kaupungin tuki on jo lähtökohtaisesti liian alhainen ja luottotappiot olivat ihan mahdottomat.

Kun mitään muuta ei ollut jäljellä, alettiin vakavissaan jo pohtia juustopalojen määrää. Yhtään lasta ei tietenkään potkittu pois iltapäivätoiminnasta - sellaisesta ei edes keskusteltu - kaikki työntekijät vetivät polkupalkalla tärkeää duunia ja lapset olivat turvallisessa ympäristössä koko iltapäivän. Turpaan tuli taloudellisesti kymmeniä tuhansia, joita sitten juustopalojen ja muiden lähes absurdien työntekijöiden selkänahasta revityin keinoin raavittiin loppuvuosi kasaan. Kuiville päästiin, silloinkin.

Tänään kävimme taas vuotuista keskustelua tilanteen mahdottomuudesta. Täydellinen yksimielisyys vallitsi siitä, että Helsingin vastuullisin toimija jatkaa niin kauan iltapäivätoimintaa, kun henki pihisee. Tilalle voi muutoin tulla joku helppoheikki, joka ottaa homman vasurilla ja jättää lapset toissijaiseksi - tällaisiakin toimijoita on liikkeellä. Tilanne on kuitenkin jotain järjettömyyden ja vastuuttomuuden rajamailta Helsingin kaupungin osalta. Opetusvirastossa tiedetään varsin hyvin, että nuo hullut eivät luovuta, vaan puolustavat lasten hyvinvointia ja oikeuksia hamaan loppuun. Tätä tietoa käytetään sitten toimijoiden taloudelliseen kyykyttämiseen. Se on halpamaista ja säästökohde on väärä.

Olen ylpeä paljasjalkaisesta stadilaisuudestani, mutta häpeän aivan helvetisti kaupungin tapaa säästää lasten ja nuorten ja heidän kanssaan kutsumusammatissa olevien selkänahasta. Laki määrää kunnat maksamaan iltapäivätoiminnan, mutta laissa on iso porsaanreikä, luottotappiot voi jättää muiden hoidettavaksi ja muutenkin maksaa alihintaa palveluista. Täältä tulee iso virtuaalista keskisormea niille virkamiehille, jotka vastaavat tästä asiasta. Lienette äärettömän ylpeitä kyseisestä säästökohteesta - kyllä nämä hommat hoidetaan ilman teitäkin, vaikka oikeudentuntoa kirveltää usein niin saatanasti!

Tällaista muistuttava juttu minun piti julkaista muutama vuosi takaperin Hesarin yleisönosastolla, mutta silloin se jäi. Siellä ei fingeriä olisi saanut heiluttaa, mutta täällä saa olla rosoa ja kansainvälinen sormimerkki se viuhuukin vinhasti. Suomi on aivan täynnä julkipuhetta lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja "huolesta". Samalla kuitenkin vedetään ihan sikaa palveluiden kohdalla. Rahaa riittää milloin mihinkin Guggenheim-selvitykseen, siltahankkeeseen tai sosiaalijohtajan huonekaluihin, mutta lapsiin ja nuoriin satsataan maksimaalisen nihkeästi, jos mahdollista ei lainkaan. Jokin tässä ajassa on erittäin pahasti fucked up - vituillaan, lienee suora simultaanitulkkaus.

Tämä emotinaalinen purkaus täytyy kehystää Social Distortionin biisillä, sillä niissä on riittävästi raivoa:

Children are taught to hate
Parents just couldn't wait
Some are rich and some are poor
Others will just suffer more
Have you ever been ashamed
And felt society try to keep you down, I begin to watch things change
And see them turn around (...)

Kirjoitettaessa soi Don't drag me down (mother fucker) - SD