Suomalaisen hiihdon doping-kohellus muistuttaa monilta osin klimppisoppaa: perinteet juontavat pitkälle ja yllätyksiä nousee jatkuvasti pintaan (yllätyksiä kenelle?). Olennaisin kysymys kuitenkin lienee, miksi ihmiset jaksavat kauhistella 40 vuoden takaista saunakeskustelua?
Suomessa on edelleen suuri joukko ihmisiä, joiden merkitysmaailmassa Suomi juostiin ja hiihdettiin maailman kartalle. Heidän kansallinen identiteettinsä on rakentunut suomalaisten urheilusankarien tekojen ympärille - sankariteot urheilun areenoilla ovat upeinta, mitä suomalaiset ovat tehneet talvi- ja jatkosodan uhrausten jälkeen. Suoraselkäiset sinivalkoiset miehet ja topakat naiset näyttivät laduilla suomalaisen sisun ylivertaisuuden ja tekivät meistä ihaillun kansan - suuren urheilukansan. Kyse on siis nationalismista, jota huippu-urheilumenestys on itsenäistymisestä lähtien vahvasti pönkittänyt.
Pyhään tarinaan sisukkaasta suomalaisesta urheilijasta on aina liittynyt myös puhtaus. Sinivalkoinen on ollut urheilussa reiluuden, sisun ja viattomuuden symboli. Jokainen männävuosilta nouseva klimppi onkin veitsen isku kansalliseen identiteettiin. Hiihtourheilun kautta kansallista minäkuvaansa rakentaneet huomaavat tulleensa huijatuksi - heidän toteeminsa olikin bluffia. On varmasti äärimmäisen tuskallista huomata, että tarkempi kuva suomalaisuudesta tulee paremmin esille Risto Jarvan Loma-elokuvassa kuin hiihtoladuilla saavutetuista mitaleista.
Timo Seppälä esitti eilen osuvan analyysin Ylen uutisissa. Hänen mukaansa 1970-luvulla kaikki käyttivät jotain, joten sijoitusten muodossa kukaan ei liene saanut etua. Hän epäili, että nyt ilmi tulleet asiat ovat vain jäävuoren huippu. Tässä yhdyn täysin Seppälän analyysiin, kyseessä on varmasti vain jäävuoren huippu, mutta mitä sitten?
Vapauttaisiko "totuus" suomalaiset jostakin häpeästä tai mitä siitä hyötyisimme? Verenpaine on tietysti katossa, kun Jussikin on osoittautumassa petturiksi. Suomalaisten männävuosien mitalit ovat kuitenkin ihan yhtä kultaisia kuin aiemminkin - kaikki noina vuosina napsivat nappeja. Muuta kuvittelevien kannattaa perehtyä dopingin hyvin kartoitettuun historiaan - se kertoo laajasta ilmiöstä, jonka yksittäisiin detaljeihin ei koskaan päästä täysin käsiksi. Mitään lopullista totuutta ei näissä asioissa myöskään ole tai sellaista ei koskaan tavoiteta. Unohtakaa siis totuus!
Nyt etsitään syyllisiä, joihin petetyksi tulemisen tunne ja viha voidaan projisoida. Siis niitä, jotka olivat välineitä valheellisen kansallisidentiteetin rakentamisessa ja saavat hiihtouskovaiset näyttämään torspoilta.
Samalla käsillä on melkoinen paradoksi hiihtouskovaisille. Kumpi oli lopulta parempi, a) mennä muiden mukana kemialliseen kilpavarusteluun ja tehdä sankaritekoja, vai b) köröttellä kaurapuurolla enintään neljänneksitoista ja tuottaa kotikatsomoille pettymyksiä vuosi toisensa jälkeen?
Onhan taas kansalle tuskaa ja sirkushuveja tarjolla oikein pyhän Mietaan mitalla!
Kirjoitettaessa soi Sam Cooke - Sad Mood
7 kommenttia
Anonyymi
25.9.2012 21:48
Aivan naurettavaa tämän aiheen alituinen vatvominen.
Vastaa kommenttiinPikkurieluisilla ei ole muuta elämänsisältöä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
26.9.2012 17:18
Mä en nyt oo oikein seurannu tätä tän hetkistä doping-vatvomista, mut jotain tuli siitä Arto Halosen elokuvasta. Mikä se motiivi on ollut tehdä se elokuva ? Jotain hän kommentoi, miten korruptoitunutta se järjestelmä on siellä "ylhäältä". Onks nyt niinkun tarkoitus tuoda kansan tietoisuuteen näitä asioita laajemmin ?
(No jopas oli surullinen lauluvalinta tällä kerralla, hui)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
27.9.2012 12:13
Heitänpä tähän nyt vaan kommentin : " MITÄÄN EN OO KÄYTTÄNY".
Vastaa kommenttiinEi oikein jaksa kiinnostaa tuo asian vatvominen enää 40 vuoden takaisista asioista.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
28.9.2012 02:27
"Olennaisin kysymys kuitenkin lienee, miksi ihmiset jaksavat kauhistella 40 vuoden takaista saunakeskustelua?"
Kerropa se, kun itsekin siitä jauhat.
"Suomessa on edelleen suuri joukko ihmisiä, joiden merkitysmaailmassa Suomi juostiin ja hiihdettiin maailman kartalle."
Suomi ihan oikeasti ns. urheiltiin maailmankartalle 1910-1930-luvuilla - siis saatiin sen ajan medioissa hyvin laajasti ulkomaalaisten tietoon, että tuollainenkin maa on olemassa.
Vuoden 1912 olympialaisissa Suomen joukkue marssi erillään Venäjän imperiumin joukkueesta osoittaen Suomen autonomisuutta. Helsingin olympialaisissa 1952 länsimaalaiset näkivät, että Suomi ei ollut osa itäblokkia.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten käsitykset Suomesta vaikuttivat heidän toimintaansa. Kyse ei siis ole pelkästään jostain merkeistä urheilusivuilla.
"Kyse on siis nationalismista, jota huippu-urheilumenestys on itsenäistymisestä lähtien vahvasti pönkittänyt."
Niinpä... Vai miksi sitten kuvittelit kansakunnilla (nations) olevan maajoukkueita? Terveellinen kansallinen ylpeys ja itsekkyys ovat ihan paikallaan.
"Pyhään tarinaan sisukkaasta suomalaisesta urheilijasta on aina liittynyt myös puhtaus. Sinivalkoinen on ollut urheilussa reiluuden, sisun ja viattomuuden symboli. Jokainen männävuosilta nouseva klimppi onkin veitsen isku kansalliseen identiteettiin."
Joten suomalainen Mikko Salasuokin on identiteetiltään tosiasiassa valehteleva likainen paskiainen? Kenties jopa saastainen, itseään vihaava epäihminen?
"tarkempi kuva suomalaisuudesta tulee paremmin esille Risto Jarvan Loma-elokuvassa kuin hiihtoladuilla saavutetuista mitaleista."
Eäs kuva suomalaisuudesta tulee Jarvan elokuvasta. Toinen tulee urheilumenestyksestä, monet muut monista muista asioista.
"Timo Seppälä esitti eilen osuvan analyysin Ylen uutisissa. Hänen mukaansa 1970-luvulla kaikki käyttivät jotain, joten sijoitusten muodossa kukaan ei liene saanut etua."
Eivätkä mm. veritankkaus ja anabolit olleet kiellettyjä. Ne siis eivät olleet dopingia.
"Verenpaine on tietysti katossa, kun Jussikin on osoittautumassa petturiksi."
Tai siis yksi mies on väittänyt jotain ilman minkäänlaisia todisteita. Edes hänen veljensä ei usko häntä. http://www.hs.fi/msn/urheilu/Kauko+Kangasniemi+ihmettelee+veljens%C3%A4+Mieto-lausuntoja/a1348542612491
"Vapauttaisiko "totuus" suomalaiset jostakin häpeästä tai mitä siitä hyötyisimme? -- Mitään lopullista totuutta ei näissä asioissa myöskään ole tai sellaista ei koskaan tavoiteta. Unohtakaa siis totuus!"
Siis tiedetäänkö vai eikö tiedetä, kuka käytti ja mitä käytti vai eikö tiedetä? Jos ei tiedetä, niin ei silloin ole kysymys totuudesta (erona valheellisuuteen ja/tai tietämättömyyteen). Arvelu ja jankutus eivät riitä, pitää olla todisteita.
"Nyt etsitään syyllisiä, joihin petetyksi tulemisen tunne ja viha voidaan projisoida. Siis niitä, jotka olivat välineitä valheellisen kansallisidentiteetin rakentamisessa ja saavat hiihtouskovaiset näyttämään torspoilta."
Totuuden selvittäminen eli oman, mahdollisesti väärän, käsityksen korjaaminen, on torspoa sisäisen vihan mielivaltaista projisointia?
"Samalla käsillä on melkoinen paradoksi hiihtouskovaisille."
Ja kun "hiihtouskovainenkin" on kuvitteellinen irvikuva, asia on vielä mutkikkaampi. Onko olemattoman olion ajattelema ajatus olemassa?
"Onhan taas kansalle tuskaa ja sirkushuveja tarjolla oikein pyhän Mietaan mitalla!"
Vastaa kommenttiinTai ainakin salasuolellinen haisevaa tavaraa pitkin iltapäivälehtiä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
28.9.2012 20:13
Douppi kuuluu urheiluun aivan yhtä erottamattomasti mitä korruptio vaalimaan kasinohankkeeseen!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2012 11:35
Sinänsä olen samaa mieltä, että ihan turha vatvoa tämmöisiä, kaikki niitä nappeja aikanaan käytti ja varmasti kaikki menestyjät käyttävät jotain muutakin kuin kaurapuuroa ja ruisleipää tänä päivänäkin. Se hyvä puoli tästä sopasta voi vielä seurata, että kansa lakkaa äänestämästä tyhjäpäisiä urheilijoita Arkadian mäelle asioita sotkemaan. Vielä kun saataisiin vastaava kohu aikaiseksi misseistä, televisiojuontajista ja muista bimboista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2012 12:06
On se hyvä pöyhiä ja "tuulettaa" noita rakenteita myös noissa urheiluorganisaatioissa, jos ja kun siellä on olemassa mätäpaiseita ja oleellisesti epäeettistä toimintaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin