Yhteiskunta

Näytetään kirjoitukset marraskuulta 2009.
Seuraava

Jaakko Rytsölän omalaatuinen vararikko  5

Sunnuntain Hesarissa oli iso juttu taloussivuilla siitä kuinka Jaakko Rytsölä elää nykyään todella niukasti ja kuinka hän on velkaa verottajalle vielä noin 15 vuotta paljon rahaa. Kiinnostavaa sinänsä, vaikka moni toki asian jo tiesikin.

Jutussa käsiteltiin 2000-luvun alun tapahtumia hyvin seikkaperäisesti. Todettiin muun muassa, että Rytsölän talousahdinko syntyi ennenkaikkea siitä, että Saunalahden osakkeet romahtivat. Eikä siitä, että hän osti ison talon tai Lamborghinin.

Lisäksi Isolla graafisella esityksellä myös kuvattiin kuinka Rytsölä oli tienannut kertarysäyksellä yli neljä miljoonaa vuonna 2000 ja sen jälkeen sitten paljon paljon vähemmän.

Hmm. Minulla ei ole mitään Jaakko Rytsölää vastaan, mutta sitä vastaan minulla on paljonkin, että valtakunnan ykköslehteen voi kirjoittaa tällaisesta aiheesta ison artikkelin ilman, että toimittaja kertoo mitään siitä MIKSI nämä velat ovat alun perin syntyneet.

Ja koska Hesari ei kertonut, niin minäpä kerron miten sitä verottajalle tällaisissa tapauksissa yleensä velkaannutaan.

Suomessa nimittäin pääomatuloja ei veroteta sillä hetkellä kun ne syntyvät, vaan vasta seuraavana vuonna kun koko kyseisen vuoden verotus on henkilön kohdalta valmistunut. Eli jos esimerkiksi yhtiön pörssilistauksen yhteydessä (esimerkkinä Saunalahden listaus 2000) myy osakkeita neljän-viiden miljoonan edestä, niin niistä joutuu maksamaan verot vasta seuraavana vuonna.

Yleensä tällaisissa tapauksissa myyjä joko maksaa veron vapaaehtoisesti ennakkona tai sitten laittaa veroihin myöhemmin menevät rahat varmaan paikkaan jemmaan odottamaan.

Aina silloin tällöin kuitenkin käy, että joku isoja pääomatuloja saanut ihminen ei näin tee, vaan laittaa rahat haisemaan. Näin voi käydä varsinkin jos sattuu luulemaan, että on muutakin omaisuutta myöhemmin realisoitavissa kuin myynnistä saadut tulot. Esimerkinomaisesti vaikka ne listatun yhtiön osakkeet, joita heti listauksessa myynyt.

Jos sitten käy niin, että jäljelle jäävien osakkeiden arvo romahtaa (kuten kävi 2001-2002 internetosakkeille, myös Saunalahdelle) ja realisoidut myyntitulotkin on tuhlattu, niin sitten jää verottajalle velkaa. Ja joutuu ”verovankeuteen”.

Itse olen sitä mieltä, että verottajalta on tyhmää ottaa yhteiskunnan rahoilla nykyisenlainen riski, eikä verottaa pääomatuloa silloin kun se syntyy.

Ja kuten sanottu, olen myös sitä mieltä, että jos Hesari kirjoittaa jutun siitä kuinka joku on velkaantunut, voisi myös kertoa miksi tämä joku on velkaantunut.


Valistuksen lyhyt oppimäärä  3

Päihdevalistus on hankala laji. Termi ”valistus” kantaa mukanaan ajatuksen vanhentuneesta terveyspelottelusta. Sanan ”enlightenment” historiallis-filosofinen merkitys on unohtunut. Kantin sanoin valistus on ”ihmisen pääseminen ulos hänen itse aiheuttamastaan alaikäisyyden tilasta.”

Miksi sitten tupakan kohdalla valistus on tuottanut viimeisen 10 vuoden aikana merkittäviä tuloksia? Syy tähän löytyy tupakkavalistajien nerokkaasta strategiasta: ulkoistetaan valistuksen kohde. Ajatus pohjaa siihen, että huomio käännetään tupakoijien sijaan muille aiheutuviin haittoihin. Passiivisen tupakoinnin terveysriskien ja hajuhaittojen kautta onnistuttiin tuottamaan sosiaalista kontrollia. Valistus suunnattiin tupakoimattomiin ja heidän sosiaaliseen sietämiseen. Syntyi tilanne, jossa enemmistönä olevat tupakoimattomat määrittävät sen, mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää ja mikä taas ei. Tämä mahdollisti laaja-alaisen kieltopolitiikan toteuttamisen.

Sosiaalinen kontrolli onkin lähes ainoa tapa saavuttaa päihdekulttuurissa muutosta. Alkoholivalistuksessa tähän on pyritty kohdentamalla valistus esimerkiksi humalaiseen örvellykseen ja sen sietämiseen. Tulokset ovat heikompia, sillä yksittäisen ihmisen alkoholin käyttö, vaikkapa kapakassa, ei aiheuta suoria terveyshaittoja muille. Näin olen esimerkiksi örvellykseen puuttuva sosiaalinen kontrolli on pikemminkin asenne kuin terveyskysymys.

Perimmäinen tavoite on pysyvä kulttuurinen muutos, johon sosiaalinen kontrolli on hyvä, ellei paras keino. Tupakkavalistajien päämääränä on savuton Suomi vuonna 2040. Yhteiskunta, jonka kulttuuriin tupakointi ei kuulu. Ensimmäinen ja suuri askel on ollut sosiaalinen sääntely ja sen kautta legitimaation saanut tiukka tupakkapolitiikka. Todellinen koetinkivi on kuitenkin vielä edessä. Kieltopolitiikka saavuttaa jossakin vaiheessa pisteen, jossa tupakan myynti halutaan kieltään kokonaan. Se onkin jo ihan eri taistelu.


Soraääni  2

Kyllä, SYL tekee "tälle" jotain.

Yliopistolakiin ym. kaavaillaan muutoksia, joiden jälkeen olisi mahdollista potkia ei-toivottuja opiskelijoita ulos talosta. Työ on ristitty SORAksi, Soveltumattomuuden Ratkaisuja.

Pakettiin sisältyy mm. päihdetestausta, opiskeluoikeuden "peruuttamista" ja pysyvää erottamista kurinpitokeinona. Siinä sivussa oltaisiin antamassa tuomiovallan tapaista oppilaitoksille, ja rikoksista saisi rikoslain mukaisen rangaistuksen lisäksi myös oppilaitoksen rangaistuksen. Päihdetestauksessa käytettäisiin oppilaitoksissa valtaa, jota nykyisin käytetään lähinnä poliisin ja lääkärien toimesta.

Koska maailma on täydellinen eikä virheitä tapahdu, meidän ei pidä huolestua oikeusturvastamme - eihän?

Koska kaikki yhteisöstään poispotkitut mukautuvat tyytyväisinä tilanteeseen eivätkä katkeroidu vaan etsivät uutta tekemistä, meidän ei ole syytä pelätä reaktioita - eihän?

Koska "turvallisuus" on vain tekninen ratkaisu, meidän ei kannata kiinnittää huomiota ihmisten hyvinvointiin mieluummin ennen ja jälkeen ongelmien - eihän?

Varmuuden vuoksi SYL on kuitenkin antanut paketista pitkän lausunnon, joka ilmestyy lähiaikoina osoitteeseen www.syl.fi.

Lisätietoa paketista osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/08/Koulutuksen_turvallisuus.html


Rikos ja rangaistus  1

Rosmo
Rosmo

Kasper on terve, lapseton, kirkkoon kuulumaton helsinkiläinen mies. Hän tienaa kuukaudessa 4000 euroa. Hänen veroprosenttinsa on 27,5% eli hän maksaa tuloveroa 1100 euroa kuukaudessa.

Jesper on Kasperin kaksoisveli. Hän on samanlainen, tekee samaa työtä, samalla palkalla, mutta vain yhden viikon kuukaudessa. Hän tienaa 1000 euroa kuukaudessa veroprosentilla 7,5%, eli hän maksaa tuloveroa 75 euroa kuukaudessa.

Jesperillä on kolme viikkoa vapaata kuukaudessa. Hän ottaa kuppia ja joutuu usein tappeluihin ja jää usein poliisille kiinni pahoinpitelyistä. Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan Suomessa keskimäärin 15 päiväsakkoa. Jesperille 15 päiväsakon rangaistus tarkoittaa 167,50 euroa.

Kasper tekee kolme viikkoa Jesperiä enemmän töitä kuukausittain ja joutuu maksamaan siitä ilosta 1025 euroa enemmän kuin Jesper. Hänen rangaistuksensa kolmen viikon työnteosta on siis 1025 euroa, joka peritään tuloveron muodossa. Jesper voi kolmen viikon vapaa-aikanaan pahoinpidellä kaksi ihmistä viikossa ja häntä silti rangaistaan vähemmän kuin Kasperia. Toisin sanoen, keskituloisen kahden päivän palkkatyö on yhtä vakava rikos kuin lievä pahoinpitely.

Ei ihme, ettei työnteolla rikastu. Eihän rikos kannata.


Seuraava