Palkoista ei ole ollut tapana puhua Suomessa. Sotienjälkeisen ajan ja aina viime lamaan asti kaventuneiden luokkaerojen ja pienten paikkakuntien maassa palkalla kerskumista ei olla katsottu hyvällä.
Monelle ansiotason kertominen on myös ollut häpeällistä. Vaikka pienet tulot eivät ole yhtä kuin huonosti hoidettu elämä, luokka-asemiin liittyvien stereotypioiden välttämiseksi varsinkin monet alempiin tuloluokkiin kuuluvat ovat välttäneet palkastaan puhumista.
Tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan muuttumassa. Paskoja harjoittelijapalkkoja ja freelancer-palkkioita sekä tienaa tonni-työdiilejä kritisoidaan julkisesti. Pätkätyömarkkinoilla ja työvoimahallinnon palveluissa seilaavien kärsivällisyys alkaa olla loppu.
Ja hyvä niin.
Suomessa on syytä puhua enemmän palkoista.
Vaikka Tilastokeskuksen numeromaailma vaatiikin vähän tottumista, on palkkataulukkojen selaaminen erittäin mielenkiintoista puuhaa. Yleisesti oletetaan, että palkkasumma heijastaa tietyn ammatin vaativuutta, vaadittavan koulutuksen tasoa, vastuun määrää ja vaikeutta. Palkkataulukot kertovat kuitenkin myös paljon muuta. Tarina palkasta on ennen kaikkea kertomus suomalaisen luokkayhteiskunnan rakenteesta, julkisista palveluista ja sukupuolesta.
Lokakuussa 2011 kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 729 euroa ja naisilla 2 913 euroa yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla vastaava luku oli miehillä 3 319 euroa ja naisilla 2 728 euroa.
Molempien sektoreiden sisällä on tietenkin omat ääripäänsä. Yksityisellä puolella suurimmat tulot, ei kovin yllättäen, kuuluvat johtajille ja erityisasiantuntijoille, kun palvelu- ja myyntityöntekijät löytävät itsensä toisesta päästä.
Ketkä sitten löytyvät palkkatilastojen ääripäissä kuntapuolella? Kuntien tulovoittajia ovat johtajat ja ylimmät virkamiehet. Toisesta päästä löytyy muun muassa katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät, siivoojat sekä avustustehtävissä lasten, nuorten ja vanhusten kanssa työskentelevät.
Jos tilastoja jaksaa selata vähän lisää, huomaa myös että sukupuolittunut työnjako elää ja voi hyvin Suomen kunnissa. Sihteerit, hoitajat, lastentarhahoitajat, ruokahuollossa työskentelevät, koulukäyntiavustajat ovat valtaosin naisia.
Tiesitkö muuten, että vuonna 2010 kerättyjen tilastojen mukaan Suomessa työskentelee 1084 apulaisosastonhoitajaa, joista 95% on naisia? 343:sta avustajasta 93% on naisia ja tehtäväkohtainen palkka 1686 euroa. 453:sta erityisavustajasta 95% on naisia, joiden palkka 1735 euroa.
Muun muassa kaikista arkisto- ja asiakaspalvelusihteereistä, erityiskoulunkäyntiavustajista, erityissosiaalityöntekijöistä, esiluokan opettajista, etuuskäsittelijöistä, hallintosihteereistä, hammashoitajista, henkilökohtaisista avustajista, hoitajista, hoitoapulaisista, iltapäiväkerhon ohjaajista, johdon sihteereistä, kanslisteista, keittiöapulaisista, keittäjistä, kiertävistä erityislastentarhan opettajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, koulunkäyntiavustajista, kätilöistä ja laboratoriohoitajista yli 90% oli naisia.
Itse asiassa kaikista kunnilla töissä olevista 440 000 henkilöstä ⅘ on naisia. Poikkeuksiakin löytyy. Kuntatyönantajien mukaan vain 11% kaupunginjohtajista oli naisia. Heidän tehtäväkohtainen palkkansa oli 8119 euroa kuukaudessa.
Julkiset palvelut tuotetaan pitkälti naisten voimin. Kuntien työnantajapolitiikka on siksi olennaisesti myös naisten työnantajapolitiikkaa ja siten keskeistä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Kun kunnat aliresurssoivat julkisia palveluita ja käyttävät sijaisia, avustajia ja harjoittelijoita pätkätyösopimuksilla kärsii muun muassa lastensuojelu, vanhustenhuolto ja opetus. Niin kärsivät myös työntekijät, jotka joutuvat venymään kun tekeviä käsipareja ei ole tarpeeksi.
Sukupuolittunut työnjako yhdistettynä matalaan palkkatasoon etenkin lasten, nuorten ja vanhusten parissa työskentelevien keskuudessa on merkittävä syy miesten ja naisten väliselle palkkakuilulle. Mikä pahempaa, se viestii myös siitä, että näiden ammattilaisten työtä ei arvosteta.
Oikeisto puhuu paljon kestävyysvajeesta, mutta poliittista tahtoa parantaa esimerkiksi hoitotyötä tekevien palkkatasoa ja resurssoida elintärkeitä palveluita riittävästi ei tunnu löytyvän. Ilman suunnanmuutosta kunnista tulee sukupuolten välisen epätasa-arvon ylläpitäjiä.
Kuntien on edistettävä samapalkkaisuutta parantamalla palkkatasoa kunnallisilla matalapalkka-aloilla. Työsuhteiden ketjuttaminen ja palkattomien harjoittelijoiden väärinkäyttö on lopetettava.Yksityinen sektori on tähän asti epäonnistunut palvelutuotannon tehostamisessa laatua heikentämättä, joten kuntien rooli työnantajana tulee pikemminkin korostumaan. Resursoimalla riittävästi varoja palveluiden tuottamiseen ja hoitoon kunnat työllistävät ja parantavat samalla jo töissä olevien naisten hyvinvointia. Kun valtiot ja yritykset eivät investoi, kuntien on otettava vahvempi rooli taantumaan vastaamisessa. Työllisyyttä edistäviä investointeja on suunnattava ennen kaikkea naisvaltaisille aloille.
Siksi vaaleissa on puhuttava palkoista.
Kirjoitettaessa soi Sleigh bells - End of the line
17 kommenttia
Anonyymi
6.9.2012 14:54
Suurin syy sukupuolien väliseen palkkaeroon on se että miehille raha on tärkeämpi parametri urasuunnittelussa kuin naisilla - miehet ovat valmiimpia "myymään sielunsa".
M28v, 3400€/kk (ins AMK)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.9.2012 16:16
Vastuun, vaativuuden ja koulutuksen lisäksi palkkaan vaikuttavat myös kysyntä ja tarjonta sekä se, paljonko hommassa ylipäätänsä liikkuu rahaa ja kuinka helposti työn tylokset voidaan muuttaa rahaksi.
Tekniikan alalla kaksi jälkimmäistä toteutuu paremmin kuin hoiva-alalla. Onko tämä nyt sitten oikein, on kokonaan toinen juttu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.9.2012 16:57
...ja tämän julkisen puolen palkankorotuksen maksaa?
Itse en ainakaan halua maksaa euroakaan enempää veroja. Jos kuluja pitää kasvattaa, jostakin pitää säästää, niinkuin tavalliset ihmiset tekevät. Ei aina voi vaan nostaa veroja tai ottaa lisää lainaa.
Nim. Kreikan tiellä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.9.2012 21:16
joo joo lisää ns. siirtolaisia ja sitten annetaan niille 3000 euroa käteen ja sanotaan että ei tarvii mennä töihin nauttikaapas nyt elämästä kun siellä africassa oli niin kaueata , voihan . ja tottakai me suomalaiset maksetaan veroillamme ns. siirtolaisten elämiset no tottakai hei pitäähän nyt niillä olla luksusta ku oma maa on viturallaan , mut älkääpä sitten oman maan kansalaiset valittako kun käytte uurnilla antaa äänenne näille kerjäläisille(poliitiikko) kavereille joiden palkat maksatte te uurnalla käviät :D ja kreikkaa muuten on turha pilkata samassa veneessä suomikin on sitä vaan huijaavat poliitiikkomme ei vaan sano julki :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
6.9.2012 21:19
Toivottavasti neiti tai rouva osaa tulkita tuon palkkatilaston oikein. Ero on varmaan tulkittu oikeaan suuntaan, mutta todellisesta palkkatasosta tuo ei kerro mitään-tai jos kertoo niin sen kuinka julmasti inflaatio on syönyt rahan arvoa.
Minä en etukäteen tiedä paljonko tienaan kuussa. Toivottavasti sinä tiedät oman palkkasi ja teet oikeasti töitä palkkasi eteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.9.2012 10:02
Palkoista tulee puhua, mutta ei kuten laitavasemmistopuolue Vasemmistoliiton Li Anderssonin. Kerronpa tässä lyhyesti miksi:
- Li itse jo vastaa kysymykseen, miksi naiset tienaavat (lähinnä julkisella sektorilla) vähemmän: Koska he tekevät "naisten töitä".
- Jos Li haluaisi oikeasti korjata mainittua ongelmaa valittamisen sijaan, hän pyrkisi vaikuttamaan siihen, että naiset eivät itse hakeutuisi "sukupuolettuneille aloille" eli aloille, jossa on naisenemmistö ja kannustaisi naisia hakeutumaan "miehisiin" ammatteihin.
- Palkka-tasa-arvossa keskeinen käsite on "selittämätön palkkaero", eli se, jota ei voi selittää työntekijän tuottavuus- tai muilla (esim. niukkuus, eli saatavuus-) syillä. Tätä voisi kutsua asenne-ongelmaeroksi palkoissa. Se ilmiö on toisinaan olemassa, mutta paljon pienempi kuin vasemmistolaiset yleensä väittävät.
- Asenneongelmaa on se, että kun kaksi eri henkilöä, mies ja nainen, tekevät täsmälleen samalla koulutuksella ja taustalla täsmälleen samaa työtä ja täsmälleen samalla tuottavuudella, mutta toiselle maksetaan sukupuolen vuoksi enemmän palkkaa.
- Toisinaan silti naisille maksetaan miehisillä aloilla enemmän palkkaa, esimerkkinä metsurit. Naismetsuri tienaa keskimäärin n. 103% miesten keskiarvopalkasta. Tämä ei silti ole väärin, sillä alalle hakeutuvat naiset ovat keskimäärin pätevimpiä kuin miesmetsureiden mediaani.
- Suomessa ongelma on se, että tyttöjä kannustetaan perinteisiin naisten töihin ja poikia miesten töihin. Tämä näkyy mm. siinä, että yliopistoilla on valtava naisenemmistö (HY:ssä noin 82% naisia) ja insinöörialoilla aiempaakin suurempi miesenemmistö.
Tämäkin on ongelma vain silloin, kun se halutaan kokea ongelmaksi. Jokaisen tulee jatkossakin itse päättää, haluaako hoito- vai insinöörialalle, humanistiksi vai tehdä jotain muuta.
- Lisäksi tulee jatkossakin kunnioittaa jokaisen omaa tahtoa sen suhteen, haluaako kenties vähemmän pakkotahtisen, leppoisamman työn, suosia perhe-elämää kiivaan työuran kustannuksella (tai toisinpäin), ottaa riskin ja ryhtyä yrittäjäksi tai tehdä lyhyempää työpäivää. Valitettavasti juuri vasemmistolaiset ja vasemmistolainen ay-liike ovat osaltaan tätä valinnanvaraa kaventamassa monin tavoin.
- Naisten "pieni liksa" selittyy siis lähinnä heidän omilla valinnoillaan ja vain varsin pieniltä osin "asenneongelmalla", joka on sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tämäkin ongelma on katoamaan päin, eikä sitä kannata suurennella.
Saarijärven Paavo
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.9.2012 13:57
Paavolta hieno kiteytys, ei ole paljon lisättävää.
Myytti "naisen eurosta" on kumottu faktoin jo aikaa sitten mutta silti aika ajoin joku kanttura ilmestyy heiluttelemaan omaa halkaistua kolikkoaan. Yleensä muuten vaalien lähestyessä.
Kun lasketaan palkka tehtyä vuosityötuntia kohden, miehet ja naiset tienaavat suunnilleen yhtä paljon. Lyy kirjoittaa että kuntasektorilla on naisia reilu enemmistö. Todettakoon että vuosityötunteja kunnilla tehdään yli 10% vähemmän kuin yksityisellä. SoTe-hommissa voi olla työntekijällä jopa 40-50 lomapäivää kun taas yksityisellä niitä on 24-30. Alkaako raksuttaa?
Kaiken hyvän lisäksi palkan rakenne on yksityisellä ja julkisella aivan erilainen. Julkisen sektorin palkat maksetaan siitä rahasummasta mitä yksityinen TUOTTAA verotuloja valtiolle. Apulaisosastohoitaja ei työssään varsinaisesti TUOTA yhtään mitään. Valtion leipä on pitkä mutta kapea, yhtäältä ei niin suhdanneherkkä.
Vasemmistopuolueet ovat aina parhaimmillaan sillon kun pääsevät mässäilemään muiden rahoilla. On helppo uhota herravihaa ja luvata matalapalkka-aloille lisää fyrkkaa kun ei ymmärrä että se raha kertyy nimenomaan sieltä herran taskusta.
"Työllisyyttä edistäviä investointeja on suunnattava ennen kaikkea naisvaltaisille aloille. "
Tähän on tartuttava. Millä rahalla? Väännän rautalangasta:
Mitä paremmin suomen vienti vetää, mitä paremmin teollisuuden duunarilla menee, mitä enemmän suomessa TUOTETAAN jotain, sitä paremmat edellytykset on nostaa julkisen sektorin työntekijän palkkaa. Se kun maksetaan yhteisistä rahoista.
-Alemmantasonmiäs-
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.9.2012 20:40
Asenneongelmaa löytyy mies-naistyöpaikkojen välillä, mutta itse yrittäjänä ja enemmän oikeistolaiseksi itseni kokevana koen ammattiliittojen politiikan ihmeellisenä. Vientiteollisuuden ja "elintärkeiden" palveluiden duunarien palkat saadaan lakkopelotteen rankoilla kustannuksilla nostettua täysin älyttömiin suhteisiin verrattuna työn sisältöon ja verrattuna muihin vastaavan vaativuustason töihin. Työn hinta on kuitenkin aina jossain määrin abstrakti käsite - työ, tuote tai palvelu maksaa sen minkä maksaa (markkinahinta). Näissä olosuhteissa vientiteollisuuden ja muiden globallista työvoimasta kilpailevien alojen palkkojen pitäisi olla matalammat kuin paikallisesti tuotettavien palveluiden - käytäntö on täysin päinvastainen. Palkankorotukset (kustannuslisät) kannattaisi painottaa paikallisesti tuotettaviin palveluihin ja tuotteisiin - ostovoima paranisi ilman kilpailukyvyn heikentymistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.9.2012 00:42
Minun mielestä pitäisi kyllä tasa-arvoistaa. Mutta kun ruetaan puhumaan ylipäätänsä työnkuvista mitä naisilla ja miehillä on, niin en naisena rupeasi valittamaan siitä kun miehet keskivertona (alasta riippumatta) saa enemmän palkkaa, koska miehiä on töissä, jotka vaativat ruumiillisesti ja henkisesti enemmän kuin miehiltä kuin naisilta. Esim. poket, poliisit, palomiehet jne. Mutta jos ollaan realistisia, siis ei rasistisia, vaan oikeasti tieteellisesti realistisia niin nämä työt sopivat miehille paremmin henkisen ja fyysisen vaativuuden takia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.9.2012 12:19
Koen olevani aika onnekas. Olen saanut tehdä töitä jo 28 vuotta keskeytyksettä. Palkkaa saan 2000 euroa kuukaudessa, mikä on iso palkka siihen nähden, mitä kanssahumanistit tienaavat. Samaan aikaan kanssani valmistuneita löytyy kaupoista ja contact centereistä; niissä ei paljon tienaa. Itse olen saanut tehdä käännöksiä ja oikolukutöitä sekä kirjoittanut jonkin verran juttuja alan julkaisuihin ja parin konsernin lehteen.Työsuhdekin on vakinainen, joten voi huoleti suunnitella tulevaisuutta ainakin toistaiseksi. Meidän tuttavapiirissämme palkoista puhutaan täysin avoimesti. Jotkut ansaitsevat 100 000 vuodessa, toiset 20 000 vuodessa. Huolestuttavan moni on ansiosidonnaisella, eikä pääse minnekään. Kaupat eivät palkkaa, kun pitävät ylikoulutettuina eikä siivoamaankaan pääse jos ei ole kokemusta tai alan koulutusta. Tästäkin pitäisi puhua enemmän. Siitä, että ihminen voi haluta tehdä koulutusta vastaamatonta työtä välttääkseen täydellisen sosiaalisen eristäytymisen! Nainen, 46 v.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.9.2012 13:52
Erityislastentarhanopettaja kirjoitetaan yhteen, armas poliitikko. Lastentarhahoitaja ei ole sana.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2012 09:47
Mutta kuka näiden naisvaltaisten alojen palkoista päättää? No, toiset naiset.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
knotti
12.9.2012 14:16
Eipä taaskaan ole tullut mieleen se, että miehet työskentelevät elinaikanaan reilusti kauemmin ja viettävät aikaa eläkkeellä alle puolet naisiin verrattuna. Naiset myös käyttävät paljon enemmän terveyspalveluja.
Lisäksi huudetaan lisää investointeja naisten työpaikkoihin, vaikka naisten työttömyys on vähäisempää ja riski syrjäytyä miehiä alhaisempi.
Ja kolmanneksi kysyisin, mitähän suurin osa synnyttäjistä tuumaa mieskätilöistä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2012 20:54
Voin minä puhua palkastani. Hammashoitaja, kaupungilla töissä, peruspalkka hiukan päälle 2000e, siihen ikälisä, pari henkilökohtaista lisää plus lisätyöt kuinka paljon haluaa tehdä. Suunnilleen 2700e/kk bruttona. Vakituinen virka ja meidän töitä ei kannata siirtää mihinkään Kiinaan. Voivathan ne tietysti kouluttaa satoja filippiiniläisiä tähän hommaan, mutta tuskin ihan vielä.
Miehet, ja kohta naisetkin, ovat sen verran fiksuja etteivät lähde surkealla palkalla kiukkuisten ja rahanahneiden hammaslääkäreiden passaajiksi. Välillä olen jopa kateellinen työpaikkamme siistijälle, joka saa tehdä työnsä itsenäisesti ja omaan tahtiinsa.
Naisten palkkoja täytyy saada korotettua, se on ihan totta. Täytyy vain muistaa myös se, että jos palkkoja nostetaan liikaa, niin kerääkö se sellaisia ihmisiä opiskelemaan, jotka haluavat hoitoalalle pelkän suuremman palkan vuoksi? Kun on kyse ihmisten hoitamisesta, niin se on todella huono juttu. Tosin, tekeehän moni hammaslääkärikin työtään silkan rahan vuoksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2012 23:42
Meillä valtion omistamassa firmassa ei noi pelinappulat mene ihan tasan. Naisten kuntotesti on huomattavasti helpompi kuin miesten, naisten eläkeikä on 58 kun miehillä 63.
Vastaa kommenttiinJos työnhaikijoina on mies ja nainen ja molemmat selvittävät testit samoilla pisteillä nainen saa työpaikan.
Jopa ylemmät toimihenkilöt ovat todenneet että kyse on kiintiönaisista vaikka eivät olisi päteviä niin naisia pitää palkata.
Ja naiset saavat saman palkan.
Minä kiitän
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
13.9.2012 12:00
Olen 28v mies, tienaan vuokran jälkeen noin 220e kuussa. Elän siis opintotuella.
Jos on nykyisin päässyt palkkatöihin niin pitäisi olla onnellinen. Ei sillä, en itse kyllä töihin enää haluaisikaan. Olen saanut tarpeekseni sairaasta ja rahanahneesta yhteiskunnastamme.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
29.10.2012 21:49
Tekstissä Li viittaa apulaisosastonhoitajien määrään Suomessa. Apulaisosastonhoitaja ei ole mikään hoitotyötä avustava "apuhoitaja" vaan esimiesasemassa oleva, yleensä vähintäänkin ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut ja huomattavasti "tavallista" hoitajaa paremmin palkattu virkamies joka sijoittuu varsin korkealle hierarkisessa sairaalamaailmassa.
Se, että apulaisosastonhoitajista, osastonhoitajista ja ylihoitajista edelleen murskaenemmistö on naisia kertoo nimeomaan hoitoalan ylempien vakanssien epätasa-arvoisesta täytöstä sillä miesten määrä lähi- ja sairaanhoitajien parissa kasvaa koko ajan.
Hoitotyön hierarkia ei alalla oleville: osastoapulainen > lähihoitaja/perushoitaja > sairaanhoitaja > apulaisosastonhoitaja > osastonhoitaja > ylihoitaja.
-Keskiluokkainen mieshoitaja Hämeestä
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin