Rakastan sinua toistaiseksi

Pipboy81

9.4.2010 12:09

Pelkkä "rakastan sinua" preesensissä ajaa saman asian kuin se + "toistaiseksi".
Asioita voi tehdä rakkaudesta, mutta se on teon sijaan mieluummin tunne.

Periaatteessa ei kannata kysellä toiselta "rakastatko minua?" täten asettaen toisen mahdollisesti hankalaan tilanteeseen, vaan odottaa ja toivoa että toinen itse sanoo sen oma-aloitteisesti.

Anonyymi

9.4.2010 12:15

Nyt on pojalla mennyt rakastuminen ja rakastaminen sekaisin.

"Rakastaminen toistaiseksi" antaa kuvan sitoutumishaluttomuudesta, sivuille vilkuilemisesta, kykenemättömyydestä tehdä kauaskantoisia suunnitelmia - sanoja antaa itselleen jo sanoessaan pakotien ja luvan "epäonnistua".

Rakastaminen on kuin puutarha, sitä pitää hoitaa ja vaalia eikä vain aamulla kurkata, että vieläkö siellä on jotain hengissä.

Anonyymi

9.4.2010 12:43

Kolumnin kirjoittajan kannattaisi tutustua sanontaan "nähdä metsä puilta".

Aapo Puskala

9.4.2010 18:07

"Nyt on pojalla mennyt rakastuminen ja rakastaminen sekaisin."

Päin vastoin. Nuo menevät sekaisin, jos rakastumisen huumassa kuvittelee tai väittää sen kestävän ikuisesti.

""Rakastaminen toistaiseksi" antaa kuvan sitoutumishaluttomuudesta, sivuille vilkuilemisesta"

Jos haluat tulkita noin, siitä vaan. Onko parempi sitten valehdella, että rakkaus olisi ikuista tai edes oman elämän kestävää? Toki se voi sitä olla, mutta ei sitä silti voi luvata ennalta. Voit toki luvata olla toisen kanssa, ja voit luvata pitää tästä huolta jne. Et kuitenkaan voi luvata rakastaa.

"sanoja antaa itselleen jo sanoessaan pakotien ja luvan "epäonnistua"."

Vaikka antaisikin, onko siinä jotain vikaa? Onko parempi luvata jotain, mitä ei kuitenkaan voi täyttää? Onko parempi pettää lupaus kuin olla sitä antamatta?

Ja edelleen, "rakastan sinua toistaiseksi" on PAREMPI kuin "rakastan ikuisesti". Paitsi että se on totta (painaako totuus ees vaa'assa mitään?), niin se kiinnittää huomion juuri tähän hetkeen. Tämä hetki on ainoa, mikä merkitsee.

"Rakastaminen on kuin puutarha, sitä pitää hoitaa ja vaalia eikä vain aamulla kurkata, että vieläkö siellä on jotain hengissä."

Toki. Luitko viimeistä kappaletta ollenkaan?

Et kuitenkaan lupaa, että puutarhassasi kaikki kasvit säilyvät hengissä ikuisesti. Voit vain sanoa, että puutarhasi kasvit ovat elossa toistaiseksi.

Omituisinta tässä on se, että totuus ei tunnu merkitsevän yhtikäs mitään. Onko imelä löpinä tärkeämpää kuin totuus? Ei ihme, jos suhteet loppuvat ennen aikojaan.

Mielenkiintoista, ettei kukaan kommentoija ole kyennyt kumomaan argumentointia millään tavalla. Eikä ihme, sillä tosiasioita on vaikea kumota.

Ja mitä ihmettä tarkoittaa "nähdä metsää puilta" tässä tapauksessa? Se ei tarkoita samaa kuin erottaa totuutta kuvitelmasta, mistä tässä on kyse.

Anonyymi

9.4.2010 19:30

Äärimmäisen järkevä kirjoitus. Ihanaa, etten ole ajatuksineni yksin. Ymmärtääkseen sen pitää osata ajatella aivoillaan. Itse jättäisin sanan "toistaiseksi" kuitenkin pois, koska se on oikeastaan turha, vaikkakin totta. "Rakastan sinua" riittää. Kun se on aitoa ja riittävän syvää, ei kummankaan osapuolen tarvitse edes lisätä mitään, todistella rakkauttaan tai korostaa toistaisuutta. Silloin, sanottuna hetkenä, älykäs ihminen ymmärtää korostamattakin, ettei rakastamisesta pidä tehdä ikuisuuslupauksia. Toistaisuus ei kuitenkaan sulje pois elämän pituista rakkautta. Kaikki muu höpinä on juurikin edellämainittua imelää löpinää ja todellisuuden pakoilua.

usnor

9.4.2010 20:07

"Rakastan sinua toistaiseksi", ou pliis! Tosi syvällistä... "Rakastan sinua ikuisesti" voi olla teennäisen oloinen fraasi, "rakastan sinua toistaiseksi" kuulostaa kyllä aika epämääräiseltä. Ihan sama, mikä on toistaiseksi-sanan eksakti sisältö, vaikutelma on mielestäni tässä yhteydessä aika erikoinen, eikä luo ajatusta siitä, että ollaan mitenkään kovin vakaalla pohjalla. Se on vähän niinkuin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, eli vaihdetaan, kun siltä tuntuu. "Toitaiseksi" kuulostaa juuri siltä, että ei ole mitään kykyä tai halua sitoutua.

Jos sitten lähdetään naurettavaan argumentointiin ja argumenttien kumoamiseen, niin sitten herää kysymys, mikä oli se kirjoituksen ydinargumentti?

" "Rakastan sinua ikuisesti" tarkoitus lienee viestittää sitoutumista tai tunteen syvyyttä. Jos tarkoitus on viestittää sitoutumista tai tunteen syvyyttä niin miksi ei sitten sano niin?" Ei kait kirjoittaja tarkoita, että "toistaiseksi" on tunteen syvyyden tai sitoutumisen sanomista, eihän?

“Rakastan sinua toistaiseksi” on merkitykseltään syvempi kuin pliisu “rakastan sinua ikuisesti”. “Rakastan sinua toistaiseksi” on totta. Siihen voi luottaa. Se kiinnittää huomion tähän päivään ja tähän hetkeen eikä johonkin aikaan tulevaisuudessa, " Millä perusteella ensimmäinen ilmaisu on merkitykseltään syvempi? Jos huomio kerran kiinnittyy tähän päivään ja tähän hetkeen, ei se ilmaise ainakaan mitään kovin suurta sitoutumista. Ei totuus tee siitä syvää. On helppo piiloutua tosiasioiden taakse ja sanoa, että ei voi luvata enempää, koska se ei olisi totta. Tosiasioiden tunnustaminen ei vaadi mitään kummoista, ei tarvitse pistää itseään likoon, ei tarvitse uskaltaa. Peruna on peruna, rakkaus on rakkautta, rakkaus ei ole ikuista. Sitoutuminen tässä yhteydessä on sitä, että aikoo/haluaa oikeasti olla toisen kanssa myös tulevaisuudessa, eikä vain pitäydy tämän päivän totuudessa, että juuri se ihminen, jonka kanssa on, on sitoutumisen arvoinen. Jos on kohtalaisen hyvin perillä omista tunteistaan, voi hyvinkin olla kohtalaisen suuri (vaikka ei absoluuttinen) varmuus siitä, että haluaa tulevaisuudessakin olla saman henkilön kanssa yhdessä, jos elämässä seuraa jotakuinkin samanlaisia muutoksia, mistä itsellä on kokemusta.

Kirjoituksessa ei myöskään mitenkään oteta kantaa siihen, että eikö toista voi rakastaa senkin jälkeen, kun suhde on ohi. Voihan rakkaus kestää oman elämän läpi, vaikka suhde päättyisikin. Ja voihan sitä rakastaa useampaakin, varmasti ainakin jotkut ihmiset. On niin kovin subjektiivista, mitä rakkaudella tarkoittaa. Joku voi rakastaa omia lapsiaan koko ikänsä, joku väittää siihen, että se on eri rakkautta. Kuitenkin olisi aika kova väite, että kaikilla ihmisillä on samanlainen tunne-elämä. Eiköhän siinä ole eroa ihan yhtälailla kuin muissakin henkisissä kyvyissä.

Sitten on vielä pakko puuttua tähän kirjoittajan esittämään kommenttilitaniaan. "Jos haluat tulkita noin, siitä vaan." "Mielenkiintoista, ettei kukaan kommentoija ole kyennyt kumomaan argumentointia millään tavalla. Eikä ihme, sillä tosiasioita on vaikea kumota." Toden totta, miten voisikaan kumota argumenttia, jos vasta-argumenttiin todetaan, että saa tulkita niinkuin haluaa. Yhtälailla voisin vaikkapa sanoa, että aitoa rakkautta on vain se, mikä kestää ikuisesti. Sillä perusteella "rakastan sinua toistaiseksi" olisi valehtelua.

"Et kuitenkaan lupaa, että puutarhassasi kaikki kasvit säilyvät hengissä ikuisesti. Voit vain sanoa, että puutarhasi kasvit ovat elossa toistaiseksi." No ainakin itse osaan hieman spekuloida sillä, että jos on pitkäikäisiä tai lyhytikäisiä kasveja, että miten käy. Samalla tavalla joistakin rakkaus-tyyppisistä tunteista tulee olo, että ne voivat kukoistaa pitkään.

"Omituisinta tässä on se, että totuus ei tunnu merkitsevän yhtikäs mitään. Onko imelä löpinä tärkeämpää kuin totuus? Ei ihme, jos suhteet loppuvat ennen aikojaan." Eikös tunteet olekin aika erilainen juttu kuin faktatieto. Jos totuus on tärkeää, niin eihän suhteet sillon voi loppua ennen aikojaan. Tosiasioissa ja totuudessa pysyttäessä ei suhteella ymmärtääkseni ole mitään kestoaikaa, jota ennen se mahdollisesti loppui. Ja jos taas on, niin mistä sitä tietää, mikä suhde loppui ennen aikojaan, mikä ajallaan ja mikä suhde menee yliajalle. Ennen aikojaan on vähän sama kuin puolityhjä lasi.

Anonyymi

9.4.2010 21:39

^Loistava kommentti kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti taas oli muka-älykkyydessään ärsyttävä.

Anonyymi

9.4.2010 22:27

Totuus, niin. Mistä sitten tiedät, että kohta "rakastan sinua" (ilman mitään liitteitä) on edes totta? Mistä voit olla varma? Miten määrittelet sen tunnetilan, jota voit kutsua totuutena rakastamiseksi? Ettei se olisi vain jonkinlainen harha? Ethän voi sanoa, että tunnetilasi (tai mikä se nyt onkaan) kestäisi tarkalleen etukäteen määritellyn ajan, saati ikuisesti... Tällöinhän myös totuus muovautuu samalla tavalla ajan oloon ja olosuhteiden muuttuessa. Miksei silloin tunnetilan vahvuutta tällä hetkellä ilmaiseva määritelmä ole hyväksyttävä, kukin persoonansa mukaan sen valiten?

Tällöin harha "rakastan sinua" millä tahansa liitteellä on totuus ja sinällään hyväksyttävää.

Aapo Puskala

9.4.2010 22:29

"Ihan sama, mikä on toistaiseksi-sanan eksakti sisältö"

No jos sinulle on sama, mitä sanat merkitsevät ja mitä niillä sanotaan, miksi ihmeessä edes otat osaa tähän? Eihän sillä ole väliä, mitä "toistaiseksi" edes merkitsee... Minulle kyllä sanojen merkitys on tärkeää, ja etenkin se, että pysytään rehellisinä ja totuudessa. Vai voitko väittää, että "rakastan ikuisesti" olisi totta? Onko totuudella ylipäänsä mitään merkitustä sinulle?

"eikä luo ajatusta siitä, että ollaan mitenkään kovin vakaalla pohjalla"

Ja se, että löpistään puuta heinää, joka ei edes ole totta, on sitten osoitus, että ollaan vakaalla pohjalla?

"Se on vähän niinkuin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, eli vaihdetaan, kun siltä tuntuu."

Ei kukaan sanonut vaihtamisesta mitään. Mistä sinä sen luit? Älä lue, mitä ei edes sanota. Mutta jos toineni kokee, että kannattaa vaihtaa, tietysti hänen kannttaa vaihtaa. Eikös?

"kuulostaa juuri siltä, että ei ole mitään kykyä tai halua sitoutua."

Ei siinä puhuttu sitoutumisesta yhtään mitään. Jälleen luet sellaista, mitä siinä ei edes sanottu. Siinä yksinkertaisesti pysytään totuudessa. Onko se noin vaikeaa? Ilmeisesti.

Aapo Puskala

9.4.2010 22:39

"Millä perusteella ensimmäinen ilmaisu on merkitykseltään syvempi?"

Juuri siksi, koska se keskittyy tähän hetkeen. Meillä ei ole huomista vielä, meillä on vain tämä hetki. Jos rakastat "ikuisesti" mutta et tässä hetkessä, et rakasta ollenkaan. Tämä hetki on ainoa, mikä merkitsee. Se, että tässä hetkessä rakastaa ja huolehtii rakkaastaan.

"Jos huomio kerran kiinnittyy tähän päivään ja tähän hetkeen, ei se ilmaise ainakaan mitään kovin suurta sitoutumista."

Päin vastoin. Se juuri osoittaa sitoutumista, että on tässä hetkessä. Sillä ei ole paskankan väliä, jos sanot olevasi huomenna valmis toisen puolesta tekemään, ellet ole valmis tekemään nyt.

"Ei totuus tee siitä syvää."

Mutta valhe tekee siitä varmasti tyhjää. Mikä tahansa tosi on syvempää kuin valhe tai epätosi.

"On helppo piiloutua tosiasioiden taakse"

Hahah ;-) Vuosisadan argumentti! Entäs epätosien? :)

"sanoa, että ei voi luvata enempää, koska se ei olisi totta"

Häh? Miksi ei? Voit siis luvata aivan mitä sattuu, vaikka se ei olisi totta? Mitä oikein yrität sanoa? Että totuudella ei ole merkitystä, vain kauniilla sanoilla?

"Tosiasioiden tunnustaminen ei vaadi mitään kummoista"

Näyttää se olevan toisille liian vaikeaa.

"ei tarvitse pistää itseään likoon, ei tarvitse uskaltaa"

Mistä sinä tuon revit? Oletko edes lukenut sen kirjoituksen? Luepa uudestaan, etenkin sen loppu. Se, että valehtelee rakastavansa ikuisesti ei tosiaan ole itseään likoon panemista. Se, että rakastaa tässä hetkessä (oli se hetki mikä vaan), se on rakastamista. Se, että rakastaa nyt eikä vasta huomenna.

"Sitoutuminen tässä yhteydessä on sitä, että aikoo/haluaa oikeasti olla toisen kanssa myös tulevaisuudessa, eikä vain pitäydy tämän päivän totuudessa"

Ei totuus muutu päivä päivältä. Mistä sinä tuon revit? Et sinä huomennakaan yhtään sen enempää rakasta ikuisesti kuin tänäänkään.

Mistä ihmeestä revit käsityksen, että en olisi sitoutunut ellen valehtele kumppanilleni? Sinusta siis suurin sitoutuminen on se, että valehetelet päin naamaa, ja vielä tiedät valehtelevasi?

"voi hyvinkin olla kohtalaisen suuri (vaikka ei absoluuttinen) varmuus siitä, että haluaa tulevaisuudessakin olla saman henkilön kanssa yhdessä"

Niin. Eli juuri kuten sanoinkin. Et ole varma, mutta ilmeisesti väität toista. Onnea valitsemallasi tiellä.

Aapo Puskala

9.4.2010 22:46

"Kirjoituksessa ei myöskään mitenkään oteta kantaa siihen, että eikö toista voi rakastaa senkin jälkeen, kun suhde on ohi."

Itse asiassa otetaan. "Ellei rakastaminen kuole siihen kun rakkauden kohde kuolee niin se kuolee viimeistään silloin kun itse kuolee." Mutta ei tuo vaikuta mitenkään siihen, mitä tuossa sanottiin. Puhut jo eri asiasta.

"Kuitenkin olisi aika kova väite, että kaikilla ihmisillä on samanlainen tunne-elämä."

Onko joku väittänyt noin? Hei ihan oikeesti, katso ensin, mitä olen kirjoittanut ennenkun kommentoit jotain aivan toista asiaa.

"Toden totta, miten voisikaan kumota argumenttia, jos vasta-argumenttiin todetaan, että saa tulkita niinkuin haluaa."

No voiko toista rakastaa ikuisesti, vaikka oman kuoleman jälkeen? Jos väität, että voi, niin epäilemättä voit osoittaa, että elottomassa tai maatuneessa ruumiissa on rakkauden tunne jäljellä. Näin yksinkertaista se on. Jos oman kuolemansa jälkeen ei voi rakastaa, se vain osoittaa, että kirjoituksen ydinväite on totta.

"Yhtälailla voisin vaikkapa sanoa, että aitoa rakkautta on vain se, mikä kestää ikuisesti."

No sano ihan vapaasti. Tuo on kyllä ihan naurettavaa semantiikalla pelleilyä. Voit määritellä rakkauden ihan miksi huvittaa, mutta ei se vaikuta kirjoituksen todenpitävyyteen millään tavalla.

"No ainakin itse osaan hieman spekuloida sillä, että jos on pitkäikäisiä tai lyhytikäisiä kasveja, että miten käy. Samalla tavalla joistakin rakkaus-tyyppisistä tunteista tulee olo, että ne voivat kukoistaa pitkään."

Taas kerran puhut aivan eri asiasta. Kyse ei ollut pitkäaikaisesta rakkaudesta, vaan ikuisesta. En minä mitenkään edes kommentoinut pitkä- tai lyhytaikaista rakkautta. Taas kerran luet jotain, mitä ei edes sanottu.

Aapo Puskala

9.4.2010 22:57

"Totuus, niin. Mistä sitten tiedät, että kohta "rakastan sinua" (ilman mitään liitteitä) on edes totta? Mistä voit olla varma?"

En voikaan. Mutta siitä voin olla varma, että "rakastan sinua ikuisesti" ei ole totta.

"Ettei se olisi vain jonkinlainen harha?"

Voi olla. Mitä merkitystä tällä on kirjoituksen idean kanssa? Kuten ehkä huomasit, siinä ei määritelty rakkautta, vaan pohdittiin sen kestoa.

"Ethän voi sanoa, että tunnetilasi (tai mikä se nyt onkaan) kestäisi tarkalleen etukäteen määritellyn ajan, saati ikuisesti..."

En niin. En sanonutkaan, että se kestäisi tarkalleen mitään aikaa. Se onkin "toistaiseksi".

"Miksei silloin tunnetilan vahvuutta tällä hetkellä ilmaiseva määritelmä ole hyväksyttävä"

En minä ole kieltänyt ketään sitä käyttämästä. Jos sataa rankasti, voit toki sanoa, että sataa ikuisesti, ja tarkoittaa sillä vain rankkasadetta, tai sadetta, joka tuntuu kestävän pitkään. Voit myös keksiä ihan uusia sanoja tai uusia merkityksiä muille sanoille. En kyllä ymmärrä, mitä ajat tuolla takaa.

"Tällöin harha "rakastan sinua" millä tahansa liitteellä on totuus"

Jos määrittelet valheen totuudeksi, siitä tulee totuus. Hip-hei. Logiikan riemuvoitto.

Anonyymi

10.4.2010 11:48

Tuntuu kummalliselta, että jengi haluaa vakuutteluja ikuisesta rakkaudesta ja pitää vaan ikuiseksi rakkaudeksi nimettyä rakastamista todellisena. Ikuiseksi rakkaudeksi nimetyt rakastamiset ovat yhtä (epä)todennäköisesti elämän pituisia kuin muutkin. Erotilastoja katsomallahan se selviää. Jos ei tajua tätä, niin toki voi oman itsetuntonsa pönkittämiseksi kuvitella jotain muuta. Rakkaus ei ole muttumaton. Rakastaminen on olotila, johon liittyy erilaisia tunteita. Kirjoituksen vastaanväittäjät eivät vain yksinkertaisesti hyväksy sitä, että rakkaus ei ole ikuista tai välttämättä edes elämän pituista. Parhaiten rakkauden saa säilymään, jos ymmärtää, ettei se ole ikuista. Tuolloin osaa aivan eri tavalla arvostaa sitä, vaalia sitä, kehittää sitä. Tai oikeastaan silloin keskitty rakkauden olotilan ympärillä olevan tunneverkon ylläpitoon ja muokkaukseen. Ei rakkaus ole mikään itseisarvo, joka vaan on ja velloo. Se muodostuu monesta osatekijästä, pohjimmiltaan tunteista ja tuntemuksista. Vannominen ikuisen rakkauden nimeen ei millään muotoa takaa rakkauden kestoa. Ihminen heikkoudessaan kaipaa tämän kaltaisia vakuutteluja ja uskomusta jostain suuremmasta. Avatkaahan nyt silmänne muutkin kuin kirjoittaja!

Anonyymi

12.4.2010 17:51

Turha kinastella. On ihmisiä, jotka rakastavat toistaiseksi, on ihmisiä jotka rakastavat "ikuisesti" tai ainakin eliniän. Kummastakin on todisteena eronneita ja yhdessä aina kuolemaan saakka pysyviä pareja. Ehkä jälkimmäiset ovat harvemmassa nykyisin, mutta on niitäkin sentään olemassa.

Aapo Puskala

13.4.2010 07:58

Tuo viimeinen on aivan eri asia. En puhunut siitä, kuinka kauan ollaan yhdessä, vaan siitä, onko "rakastan ikuisesti" totta vai ei.

Sanot juuri päinvastaista, että "rakastan ikuisesti" tarkoittaisi, että oikeasti rakastaa ikuisesti, tai edes eliniän, ja että "rakastan toistaiseksi" tarkoittaisi, että lopettaa pian.

usnor

14.4.2010 02:25

Apoleonin pitkään kommenttiin vastinetta. Omat kommenttini ajatusviivojen jälkeen.

"Ihan sama, mikä on toistaiseksi-sanan eksakti sisältö"

No jos sinulle on sama, mitä sanat merkitsevät ja mitä niillä sanotaan, miksi ihmeessä edes otat osaa tähän? Eihän sillä ole väliä, mitä "toistaiseksi" edes merkitsee... Minulle kyllä sanojen merkitys on tärkeää, ja etenkin se, että pysytään rehellisinä ja totuudessa. Vai voitko väittää, että "rakastan ikuisesti" olisi totta? Onko totuudella ylipäänsä mitään merkitustä sinulle?

- Lainasit kirjoituksestani vain osan virkkeestä, irrotit siis asiayhteydestään.
- Lainauksen jälkeen tuon esille, miten itse tulkitsen toistaiseksi-sanan merkityksen tässä asiayhteydessä. Kun itsekin puhuit nimenomaan siitä, mitä toiselle sanoo, on ymmärtääkseni ihan perusteltua puhua siitä, miten kukakin sanoja tulkitsee.
___

"Millä perusteella ensimmäinen ilmaisu on merkitykseltään syvempi?"

Juuri siksi, koska se keskittyy tähän hetkeen. Meillä ei ole huomista vielä, meillä on vain tämä hetki. Jos rakastat "ikuisesti" mutta et tässä hetkessä, et rakasta ollenkaan. Tämä hetki on ainoa, mikä merkitsee. Se, että tässä hetkessä rakastaa ja huolehtii rakkaastaan.

- Noniin, nyt on helpompi hahmottaa sun kirjoituksen pointti, kun tuot sen selkeästi esille. Kyllä jälkikäteen hahmotan, miten pyrit asian kirjoituksessa tuomaan esille. Silti edelleen siitä kirjoituksesta se aukenee minulle kovin huonosti. Mielestäni kirjoituksessasi keskityit ihan muuhun.
___

"Kuitenkin olisi aika kova väite, että kaikilla ihmisillä on samanlainen tunne-elämä."

Onko joku väittänyt noin? Hei ihan oikeesti, katso ensin, mitä olen kirjoittanut ennenkun kommentoit jotain aivan toista asiaa.

- Niin, siis viittasin tuolla oman kommenttini edellisissä virkkeissä esitettyihin ajatuksiin, en sinun kirjoitukseesi. Sana "olisi" viittaa siihen, että sellaista väitettä ei ole esitetty. Ei jokainen lauseeni voi olla puhtaasti ja suoraan sanojasi kommentoivaa. Esitän myös aiheeseen liittyviä omia ajatuksiani.
___

"Ei totuus tee siitä syvää."

Mutta valhe tekee siitä varmasti tyhjää. Mikä tahansa tosi on syvempää kuin valhe tai epätosi.

- En itse kirjoittanut sanallakaan valheesta, ja silti sinä toit tällaisen sanan keskusteluun. Tähän voisi heittää ihan samanlaista väitettä, kuin mitä tuossa ylempänä sinä heitit minun kirjoituksestani. Eli turha itse kommentoida tyylillä, josta purnaat. Myönnän, että omassa kirjoituksessanikin saattoi olla pientä häilyvyyttä tämän asian suhteen, mutta sinulla tässä asiassa olisi huomattavasti parantamisen varaa!
___

"On helppo piiloutua tosiasioiden taakse"

Hahah ;-) Vuosisadan argumentti! Entäs epätosien? :)

- Kiitos. Argumentti onkin tässä yhteydessä varsin relevantti.
- Sillä on myös suuri merkitys yleisemminkin ihmistenvälisessä kanssakäymisessä. On helppo piiloutua tosiasioiden taakse ja olla välittämättä toisten tunteista. Ja varmuudeksi, edellisellä virkkeellä viitataan tuohon yleiseen ihmistenväliseen kanssakäymiseen, ei tähän keskusteluun.
___

"sanoa, että ei voi luvata enempää, koska se ei olisi totta"

Häh? Miksi ei? Voit siis luvata aivan mitä sattuu, vaikka se ei olisi totta? Mitä oikein yrität sanoa? Että totuudella ei ole merkitystä, vain kauniilla sanoilla?

- Mitä lupaamista sellaisessa on, mikä on tosiasia? Eikö lupaus jo käsitteenä ole jonkinlainen aie sitoutua toteuttamaan jotakin tulevaisuudessa, vaikka tulevasta ei voikaan olla täysin varma?
- (Vuosisadan argumentissa oli jo tästä.) Juuri sitä yritän sanoa, että totuus ei ole kaikki kaikessa. Se ei mielestäni ole perustellusti tärkeämpi kuin tunne, välittäminen tai tahto. Itsehän asetat totuuden tunteen edelle, kun puntaroit tunnetta ilmaisevan lauseen totuusarvoa. Kaiketi oikeasti kyse on siitä, että reagoit tunteellisesti siihen, että ikuisesti-ilmaisu ei ole faktuaalisesti totta. Ja sitten yrität perustella sitä faktuaaliseen totuuteen perustuvalla argumentoinnilla, jolloin tunteet ja faktat menevät sekaisin.
___

"Yhtälailla voisin vaikkapa sanoa, että aitoa rakkautta on vain se, mikä kestää ikuisesti."

No sano ihan vapaasti. Tuo on kyllä ihan naurettavaa semantiikalla pelleilyä. Voit määritellä rakkauden ihan miksi huvittaa, mutta ei se vaikuta kirjoituksen todenpitävyyteen millään tavalla.

- Eikös kirjoitus ollut ihan alunperinkin semantiikalla pelleilyä?
- Alkuperäisestä kirjoituksesta: "Jotta voisi rakastaa ikuisesti, pitäisi elää ikuisesti. Ellei rakastaminen kuole siihen kun rakkauden kohde kuolee niin se kuolee viimeistään silloin kun itse kuolee. Jos rajataan “ikuisuus” huomattavasti lyhyempään aikaan eli ihmisen elinikään, silloinkin sanotaan pelkkä toive totena tai lupauksena."