Yhteiskunta

Humalassa tekemisiä ja sanomisia voi selittää monin tavoin. Roomalaiset katsoivat viinin aukaisevan valheen kahleet. Kreikkalainen Herakleitos lausui tietämättömän ihmisen olevan vaikea salata typeryytensä viinin vallassa. Baudelaire taas kertoi, että pelkän veden juojalla on jotakin olennaista salattavaa itsestään.

Alkoholi vapauttaa ihmisen mielessä jotakin piilevää. Suurella osalla se on iloinen estoton minuus. Toisilla totutusta löytyy jokin aivan toinen persoona - iloinen rallattelija tai ärsyttävä jankuttaja. Mutta liian monilla, mielen syövereissä lymyää agressiivinen impulssikimppu.

Kun pikaruokaravintolan jonossa impulssikimppu joutuu sanaharkkaan, on tuloksena kolme julmaa murhaa. Dionysos-kultissa uskottiin humalan mukana tulevan jumaluuden, joka murtaa lumoukset ja paljastaa valheet.

Porvoon Macdonaldsin pihalla eri aikojen ajattelijoiden suuret totuudet saivat verisen muodon. Sosiopaatin typeryys, salattu minuus, lumous ja valheellisuus paljastuivat. Alkoholi vapautti piilotettu totuuden: kylmäverisen murhaajan. Parantumaton mieli humalan luvatussa maassa ja Anne Holmlund tyrkyttää meille pyssyjä käteen - mitä muuta voi odottaa?.

http://www.youtube.com/watch?v=VW5E8noEbn4&feature=PlayList&p=19AD8CDDB88EB59F&playnext_from=PL&playnext=1&index=30

Mistään ei tulisi mitään ilman ateriatukea. Eikä kesästäkään ilman Unicafen kesäaukioloja.

Suomessahan on käsittämättömän korkeatasoinen ja silti edullinen opiskelijaruoka, jota tarjotaan hyvillä paikoilla ja monesti myös järkevään aikaan. Kasvisvaihtoehto löytyy ja jälkiruokaakin.

Nyt kuitenkin kävi niin, että mangosmoothiessani oli valkosipulia.

Älkää kysykö mistä se sinne oli tullut tai miksi, kukaan ei tiedä. Löydös oli niin outo, etten edes keksinyt ruveta valittamaan asiasta, mutta laaduntarkkailun nimissä käväisin kuitenkin kertomassa asiasta keittiölle.

Hetken päästä löysin itseni käymästä hyvin perustavanlaatuista keskustelua ravintolapäällikön kanssa allergioista, kookos- ja valkosipulirouheen eroista, aistihavaintojen pitävyydestä ja lopulta todellisuuden olemuksesta.

Oliko se, että löysin smoothiesta valkosipulia, totta ravintolapäällikölle, vaikka se oli totta minulle? Aiheuttiko se, että ravintolapäällikkö oli hyvin allerginen valkosipulille, sen, etten voinut löytää smoothiestani valkosipulia? Sen jälkeen kun ravintolapäällikkö oli tuhonnut todistusaineiston, oliko käymäämme keskustelua olemassa, kun sitä ei tallennettu eikä todistajia ollut läsnä?

Ja vielä, näkökannasta riippuen joko moraali- tai organisaatiofilosofinen ongelma: jos tunnen ravintolayhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan keittiöhenkilökuntaa paremmin, kuuluuko minun hoitaa asiaa tästä eteenpäin suhteilla vai palautelaatikon kautta?

Artikkelikokoelma ”Suomi juo” julkaistiin viime viikolla. Pia Mäkelän, Heli Mustosen ja Toffy Tigerstedtin toimittama teos löytyy myös verkosta: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c

Kirjan ”päämääränä on piirtää tutkimukseen nojaava perusteellinen kokonaiskuva, joka edesauttaa suomalaisen juomiskulttuurin ja sen muutosten ymmärtämistä.” Tällainen teos on enemmän kuin tervetullut alkoholista käytävän keskustelun tueksi. Juominen, sen syyt, seuraukset, sääntely, haitat, ilot ja surut ovat monimutkaisempi kokonaisuus kuin kuvitellaan. Alkoholista käytävää kansalaiskeskustelua leimaa lähes poikkeuksetta omakohtainen yltiösubjektiivinen vire. Yhtä häiritsee julkijuopottelu, toinen pitää koko alkoholipolitiikkaa holhouksena ja kolmas vannoo täysraittiuden nimeen - Jokainen on tavallaan oikeassa.

”Erilaisten alkoholikulttuurien vertailussa yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä on osoittautunut se, mikä kyseisessä kulttuurissa on ollut alkoholin pääasiallinen käyttötarkoitus.” Suomi juo -kirjan yhteenvedossa esitetty kysymys tiivistää mielestäni oivasti juomisen yksilö ja -yhteisötason kovan ytimen.

Käyttötarkoitus konkretisoitui omalla kohdallani aikaan monin tavoin. Esimerkiksi pyöriessäni erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä tarjottiin lounailla viiniä. Muista esimerkkiä ottaen nykäisin pari lasia punkkua ja sitten palattiin kokoukseen. Muut jatkoivat aivan pokkana hommaa siitä mihin jäätiin, mutta minä huomasin hieman humaltuneeni. Se todella häiritsi ja ärsytti. Minun koodistossani alkoholi liittyi ensisijaisesti päihtymiseen ja muille sen merkitys oli ruokailuun kuuluva ravintoaine.

”On tietysti karkeaa asettaa vastakkain alkoholi pääasiassa ravintoaineena ja päihdyttävänä aineena, ja erottaa alkoholinkäyttö integroituneena toimintana alkoholinkäytöstä itsetarkoituksena. Nämä erottelut kuitenkin kuvaavat alkoholikulttuurin keskeisten ulottuvuuksien ääripäitä, ja toimivat siten eräänlaisina mittapuina kun yritämme sijoittaa juomiskulttuurin osatekijöitä kartalle.”

”Suomi juo” tekee ymmärrettäväksi jotakin aivan olennaista suomalaisuudesta ja meistä itsestämme, sillä Suomi juo.

Kesän viimeiset kaupungin kesätyöt menivät jakoon viime viikolla, vaikka helmikuusta asti on hoettu ettei töitä ole missään kellekään. Toki siihen tarvittiin verorahaa, mutta ihmeellisinä aikoinakin voi onnistaa.

Tämä ei suinkaan rajoitu pelkkiin kesätyöpaikkoihin. Printtimediasta esimerkiksi voisi päätellä, että asuntomarkkinoiden sesonki on keväällä. Voi ollakin, keski-ikäisten maailmassa, mutta opiskelijoiden asuntomarkkinat kuumenevat samaan aikaan kuin lämpömittarikin – nyt.

Vaikka viimeiset opiskelupaikat varmistuvat vasta elokuun puolella, iloisten yllätysten sesonki on jo alkanut ja jatkuu heinäkuun ajan. Monella on jo nyt tiedossa ensi syksyksi uusi asuinpaikkakunta: mm. useimmat pienten yksikköjen opiskelijat sekä valtava joukko ns. varmoja tapauksia etsii jo asuntoa (kuin) viimeistä päivää.

Jos olet jonkin uskonnollisen liikkeen aktiivijäsen, sinulla on varakkaita ja suopeita sukulaisia tai perhetuttuja tai elät avio-/avoliitossa, sinulla ei ole hätää. Samoin asunto järjestyy helposti, jos tiedät mikä on osakunta tai tunnet opiskelukaupunkisi asuntosäätiöiden väkeä ja/tai hakuprosessien tärppejä.

Se sijaan mikäli et tunne ketään, olet miespuolinen kirjoitustaidoton tupakoiva hampuusi ja bilehirmu ja luottotietosi ovat risaiset, unohda koko juttu.

Miksei Cityllä ole omia asuntosivuja? Ne olisivat takuuvarmasti hittikamaa. Tällä hetkellä jopa Opettaja-lehti on varteenotettava asunnonetsintäkanava, sillä monet yksityiset vuokranantajat eivät halua vastaanottaa satoja tiedusteluja ties minkälaisilta hyypiöiltä (ks. edellä) ja välttävät siksi netin valtavirtaa. Cityn eksklusiivinen lukijakunta olisi monelle unelmasegmentti.

Sitä odotellessa:
www.lyyra.fi/asunnot
www.hoas.fi (vastaavat säätiöt isoimmissa kaupungeissa)
www.kimppakamppa.fi

Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholimainonnan rajoituksia pohtinut työryhmän päätyi siis nollaratkaisuun: markkinaliberalismi otti niskalenkin sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Kuinka se on ministeriössä mahdollista? Ei mitenkään!

Kurkistus työryhmän muistioon vetää mietteliääksi:

Työryhmä katsoo, että: (…) ”Uusien mainontarajoitusten vaikutuksia lasten ja nuorten alkoholin käyttöön ja sen aloittamisikään ei voida kuitenkaan luotettavasti arvioida.”

Työryhmä katsoo, että: ”Mainonta lisää jossain määrin lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä ja alentaa alkoholin käytön aloitusikää” (...).

Työryhmä katsoo, että: ”Alkoholihaittoja tulee vähentää. Erityisten tärkeää on vähentää lasten ja nuorten alkoholin käyttöä ja myöhentää alkoholin käytön aloitusikää (…).

Sama suomennettuna: Koska ei voida varmasti sanoa, väheneekö lasten ja nuorten alkoholinkulutus mainontaa rajoittamalla yhden, kaksi, kolme vai viisi prosenttia, niin ei tehdä mitään. Samalla tosin todetaan että mainonta lisää lasten nuorten alkoholin käyttöä ja alentaa aloitusikää. Ja pisteenä i:n päälle korostetaan lasten ja nuorten alkoholin käytön vähentämistä ja aloitusiän alentamista.

Tiedetään että mainonta vaikuttaa, mutta koska ei voida sanoa kuinka paljon, jätetään rajoitukset tekemättä! Tämä on sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ehdottomasti parhaimmillaan. Voikin kysyä onko missään rajoituksissa yleensä mitään järkeä, sillä niiden vaikutusten luotettava ennakointi on aina mahdotonta. Mutta johan nyt on kumma, että lasten ja nuorten osalta päädytään nollaratkaisuun.

Kutsukaa minua holhouksen kannattajaksi jos haluatte, mutta ei tässä hommassa ole mitään tolkkua. Sosiaali- ja terveysministerin nimeämä työryhmä päätyy tällaiseen ratkaisuun. Samalla panikoidaan toisaalla lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja ongelmien kasaantumisesta. Politiikan tekemisen olleessa tällä tasolla, näkee sokeakin räikeän kaksinaismoralismin. Hyräilenkin tätä kirjoittaessani: Hey Paula Risikko Won’t You Come Out Tonight! http://www.youtube.com/watch?v=avwJPNmCDh0

Työryhmän muistio: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39502&name=DLFE-11709.pdf

Terävimmät lukijat ehtivät jo huomata, että edellinen blogimerkintä oli hämäystä. Kesäopiskelu on itse asiassa ollut mahdollista jo pitkään. Kommenttiraita tosin tiivisti aiheesta kaiken olennaisen: kesäopinnot onnistuvat loistavasti, kunhan et odota saavasi opetusta.

Yliopistojen sivuilla viimeisetkin opetusperiodit ilmoitetaan päättyväksi toukokuun eri viikoilla, ja käytännössä opetushenkilökunta liitelee lomille jopa huhtikuun puolella. Lukukauden virallinen päättyminen 31.5. on tärkeä lähinnä valmistuville ja rästitöitä palauttaville.

Mutta kyllä yliopistoissa tapahtuu kesälläkin. Kesäyliopistojen (maksullisesta) tarjonnasta löytyy paljon kieltenopetusta sekä toinen toistaan sekalaisempia kursseja yksittäisiltä aihealueilta kuten lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi, maisemantutkimus ja egyptologia (!). Mukana on myös kurssi otsikolla "Kuinka saan puutarhaani japanilaisia vaikutteita".

Kesäyliopisto siis näyttäytyy eräänlaisena vastavoimana nykyiselle rönsyjenkarsimistrendille. Jos kesällä kuitenkin haluaisi ihan oikeasti edistää omia opintojaan, on parasta omata erittäin hyvä itsekuri – ammattiauttajat kun ovat lomilla terveydenhuoltoa myöten.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7.9.2009 työryhmän pohtimaan alkoholimainonnan rajoituksia. Normaali käytäntö kun pohditaan lakiuudistuksia. Perustuslain määrittämällä tavalla julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä. STM:n tehtävänä on mm. ”alkoholiin, tupakkaan ja huumausaineisiin liittyvän politiikan suunnittelu, ohjaus ja lainsäädäntö sekä päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäisy.”

Nyt jokin meni kuitenkin todella pahasti persuuksilleen. Se jonkin, johon viittaan, ei ole täysin tutkimustiedon vastainen lopputulos, joka on erillinen katastrofi. Kyse on paljon vakavammasta ja kansanvallan periaatteiden vastaisesta menettelystä.

Ministerin Risikon nimittämän työryhmän puheenjohtaja toimi aluksi valtiosihteeri Ilkka Oksala, joka kokosi työryhmän. Tässä tapahtui jotakin sellaista, jota kansalaisen on vaikea tajuta, ymmärtää tai hyväksyä. Työryhmä koottiin sellaiseen kokoonpanoon, joka ajaa vain yksityisen sektorin etuja. Kansalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijat olivat työryhmässä vähemmistönä. Valtiosihteeri Oksala itse, kuten häntä työssä seurannut valtiosihteeri Vesa Rantahalvari ajoivat agendaa, joka on täysin olemassa olevan tutkimustiedon ja kansallisten asiantuntijoiden näkemyksen vastainen. Sen sijaan molemmat valtiosihteerit vetivät yhtä köyttä yksityisen sektorin voittoa tavoittelevien tahojen kanssa. Kuten työryhmän loppuraportin eriävissä mielipiteissä viitataan, oli koko hulabaloo täysin orkestroitu palvelemaan markkinatalouden etuja.

Kaltaiseni alkoholipolitiikkaa aktiivisesti seuraava kansalainen voi kysyä: kuka on vastuussa kansanvallan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan törkeästä raiskauksesta? Kuinka on mahdollista että kansallista politiikkaa pääsevät määrittämään ne, joilla on pelissä vain bisnesintressi? Kuka kantaa vastuun tästä?

Olen lukenut viralliset dokumentit eriävine näkemyksineen. Koko nukketeatteri on markkinaliberalismin törkeyden huipentuma. Jonkun pään pitää pudota!!! (jatkuu ensi viikolla)

"Pois sieltä rannalta ja mars kirjastoon!" "Eikun laita se pullo nyt pois ja otat ne oppimistehtävät nyt kauniiseen käteen." Näen jo lehtorit ja assistentit potkimassa opiskelijoita kesäopintojen pariin biitsiltä ja festareilta.

Tätäkö se olisi, jos kesälläkin voisi opiskella?

Eikö ennemminkin niin, että hyväntuulisena ja säteilevänä päivänä hoidetaan talvihommat puistossa makoillen. Ja pimeän talven aikana tehdään töitä (silloinhan niitä kuitenkin on tarjolla) tai reissataan siellä missä on lämmintä.

Siispä lukuvuodet remonttiin! Jaksot ovat jo käytössä monessa paikassa, nyt vain lisätään kesäjakso ja tehdään tenttiakvaariot niihinkin korkeakouluihin, joista ne vielä puuttuvat.

Vai mitä?

Miksei auton bensatankin reikä ole aina samalla puolella autoa? Miksei bensapumpun letku yllä "väärälle" puolelle autoa?

Paras ratkaisu olisi yhdenmukaisuus, eli rei'ät samalla puolella autoa. Autoissa polttoaineaukon sijainti on joskus merkitty, mutta ei se merkintä vanhoihin autoihin ilmesty. Ja vaikka merkintä olisikin, pitää virheen haitalliset seuraukset minimoida: miksei letku yllä väärälle puolelle autoa? Dumb Woman At Gas Station -videopätkä ei näytä tyhmää naista vaan käytettävyysongelman.

ST1 selvitti asian taustoja. Bensiinipumppuja on kahdenlaisia, letkuhisseillä tai vapaapudotusletkulla varustettuja. Letkuhissillisten mittareiden letkun pituus on n. 4,5 metriä ja se yltää “väärällekin” puolen autoa. Vapaapudotusbensapumpuissa letkun pituus on lyhyempi eikä se yllä toiselle puolelle autoa. Nämä mittarit ovat etenkin pakkasella luotettavampia ja ne ovat hiukan halvempia.

Jakeluasemille on tullut entistä tiukemmat määräykset koskien bensiinien höyryjen talteenottoa. Vanhat mittarit vaativat muutostöitä, ja näitä ei ole ollut aina tarjolla muuhun kuin lyhytletkuiseen malliin. Uusista mittareista valtaosa on näitä letkuhissellisiä malleja.

Tulevaisuudessa ongelma tullee siis pienenemään. Ja maailma on taas parempi paikka elää.

Jos emme tiedä kuinka tietyssä tilanteessa tulee toimia, kysymme tai teemme kuten muutkin tekevät. Jos palohälytin soi, tarkkailemme ensin muita ihmisiä. Jos kukaan ei tee mitään, emme mekään lähde ulos. Uudessa tilanteessa kannattaa tehdä, kuten muut tekevät.

Olet Kiinassa ravintolassa, jonka ruokalistoistakaan et ymmärrä mitään eikä kukaan puhu englantia. Kuinka valitset ruokasi? Sattumalta? Jos taas saisit tietää, että tietyt kolme ateriaa ovat selvästi suositumpia kuin muut, ottaisitko jonkun niistä?

Se, että jotkut asiat ovat toisia suositumpia, tarkoittaa että useammat samassa tilanteessa olleet ovat tulleet tulokseen, että se on heille paras valinta. Jos itse kuulumme tähän ryhmään tai edes muistutamme sitä, meidän kannattaa valita yksi muutamasta suosituimmasta vaihtoehdosta.

Amazon-kirjakauppa nerokkaasti suosittelee ostajalle sellaisia kirjoja, joita muutkin samoa kirjoja ostaneet olivat valitun kirjan lisäksi ostanet. He siis kertoivat, mitä muut vastaavassa tilanteessa olleet ovat tehneet. Tarjotut kirjat ovat useimmiten hyviä ehdotuksia.

Jos teet kuten muutkin ja olet tavis, voit ylpeästi sanoa käyttäytyväsi rationaalisesti. Tai ainakin ulkoistaneesi osan ajattelutyöstäsi.